Kotiseututalo
Kettumäen Kotiseututalo – Rakennustaiteen tuntematon helmi
Kettumäen kotiseututalo on Kuusankoskella Kettumäen rinteessä sijaitseva Lars Sonckin suunnittelema hirsitalo. Se on alkujaan rakennettu Pienten lasten kouluksi 1897 Kymintehtaalle jyrkän kallion reunalle ja tunnettiin lempinimellä Norjalaiskoulu tai Mäkikoulu.
​
Kymiyhtiö luovutti Kuusankosken kauppalalle urheilu- ja kansanpuistoalueen sekä 30.9.1955 päivätyn "Lahjakirjan" millä yhtiö lahjoitti kunnalle entisen koulun kotiseutu- ja museotaloksi seuraavilla ehdoilla:
1) Kunta on oikeutettu pystyttämään lahjoitetun koulutalon Kuusankosken kunnan Kymenrannan kylässä sijaitsevan Kettumäen kansanpuiston alueelle, jonka hallintaoikeuden yhtiö on joulukuun 18 päivänä 1945 tehdyllä sopimuksella luovuttanut kunnalle toivomuksin, että aluetta käytettäisiin ajanvietetarkoituksiin.
2) Yhtiön ilmoitettua kunnalle norjalaiskoulun vapautumisesta yhtiön käytöstä kunta on velvollinen ensi tilassa siirtämään sen omalla kustannuksellaan Kettumäen kansanpuiston alueelle.
3) Tämän lahjoituksen nimenomaisena ehtona on, että lahjoitettua koulutalo ei käytetä mihinkään muuhun kuin alussa mainittuun tarkoitukseen."
Rakennus siirrettiin 1957 Kettumäelle ja avattiin seuraavana vuonna yleisölle. Kotiseututalon omistaa nykyisin Kouvolan kaupunki. Kuusankoski-Seura ry on ylläpitänyt rakennusta ja siinä toimivaa kotiseutumuseota vuodesta 1995.
​
Talolla järjestetään lukuisia tapahtumia ja tila on avoinna matkailijoille ja museovieraille toukokuusta syyskuuhun. Talon suuri luokkahuone on vaihtuvien taide- ja kulttuurihistoriallisten näyttelyiden tila.​ Lähistöllä on siirrettynä työläistaloja ja Kettumäen kansanpuisto.
​
​
​
Yhteystiedot
Aukioloajat vuonna 2025
3.5.-31.8.
ke – su klo 10-18
​
sekä 6.-7.9. kansallispukutuuletuksen ajan
klo 10-16
Saapuminen
Osoite:
Kotiseututie 12, 45700 Kuusankoski
puh. 044 792 1870
​
Kuusankosken Kotiseututalo sijaitsee Kettumäen ulkoilualueella noin 0,5 km Kuusankosken liikekeskustasta. Paikan päälle pääsee niin henkilöautolla kuin linja-autolla. Linja-autot suosittelemme jättämään Kettumäen laella olevalle parkkipaikalle, josta on reilun 100 metrin kävelymatka Kotiseututalolle.
Ajo-ohjeet:​​
Kotiseututalolle pääsee Kuusankosken keskusta (pohjoinen liikenneympyrä) kahta punaisella merkittyä reittiä. Perinteisesti kartan mukaan suunnistavalle suosittelemme, että käännyt liikenneympyrästä kohti pohjoista (opaste ”Voikkaa”). Käänny sen jälkeen ensimmäisestä risteyksestä vasemmalle (opaste Kotiseututalo, Kettumäki) ja jälleen vasemmalle Kunnanpellontielle. Voikkaalta päin tultaessa käänny Naukion kioskin kohdalta oikealle Naukiontielle ja heti vasemmalle Kunnanpellontielle.
Seuraava oikealle kääntyvä Kotiseututie vie Kettumäen laelle, jossa on linja-autojen pysäköintialue.
Sieltä laskeutuu jyrkästi tie alas kauniilla kalliotasanteella olevalle Kotiseututalolle.
​
​
​
Näyttelyt
Kotiseututalon sisätilat on kunnostettu pienimuotoisten kotiseutuhenkisten tilaisuuksien pitoa varten ja vanha luokkahuone näyttelytilaksi. Näyttelytilaa seuraavalle vuodelle haetaan lokakuun loppuun mennessä sähköpostitse osoitteesta:
​
Kotiseututalon luokkahuone on varattavissa näyttelytilaksi touko-syyskuun ajalle kuukaudeksi kerrallaan ja näyttely alkaa kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona. Johtokunta päättää seuraavan kesän näyttelyistä lokakuun kokouksessa, joten laitathan näyttelyhakemuksen viimeistään 30.9.
Painotamme päätöksessä näyttelyn soveltuvuutta Lars Sonckin historiallisen rakennuksen ja sen kansakouluhuoneen miljööseen.​ Laita hakemukseesi kuvaus näyttelystä ja sen teoksista, toivomus näyttelykuukaudesta (touko-elokuu) sekä mahdollinen cv, linkkejä kotisivuillenne tai muihin näyttelyihinne.
​
Lisää tietoa kotiseututalon tämänvuotisista näyttelyistä löydät Tapahtumat-sivulta.​​
​
​
​
Kuusankosken kotiseututalo ja Lars Sonck
Suomalainen arkkitehti Lars Eliel Sonck syntyi Kälviällä 10.8.1870. Hänen isänsä pastori Knut Emil Sonck sai Ahvenanmaalta kirkkoherran viran 1878 ja perhe muutti sinne. Lars Sonck piti Ahvenanmaata kotiseutunaan loppuelämänsä ajan.
​
Lars Sonckin ura alkoi, kun hän 23-vuotiaana arkkitehtiopiskelijana osallistui Turun Mikaelinkirkon suunnittelukilpailuun, johon osallistui myös hänen opettajiaan, ja voitti sen. Hänen tunnetuimpia töitään ovat Turun Mikaelin kirkko (1894), Tampereen tuomiokirkko (1902–1907), Jean Sibeliuksen koti Ainola (1904) Järvenpäässä, tasavallan presidentin kesäasunto Kultaranta (1917) Naantalissa sekä Kallion (1912) ja Mikael Agricolan kirkko (1935) Helsingissä.
​
Kuusankoskelaisille Lars Sonckin on tehnyt tunnetuksi hänen 1897 Kymintehtaalle suunnittelemat pyöröhirsirakenteiset kansakoulut: Isokoulu eli Niinivaaran koulu ja ns. Mäkikoulu. Uusien tielinjauksien vuoksi Kymin Oy lahjoitti Mäkikoulun Kuusankosken kunnalle kotiseututaloksi ja se siirrettiin Kettumäen kansanpuistoon 1957.
​
Lars Sonck oli myös lahjakas asemakaava-arkkitehti. Hänen suunnitteluaan ovat mm. Helsingin Töölön (1899) ja Kulosaaren kaupunginosien (1907) asemakaavat sekä Maarianhaminan kaupungin asemakaava, laajennus ja muutos (1918).
​
Professori J. E. Siren on luonnehtinut Sonckin arkkitehtonista tuotantoa: ”Suomen rakennustaiteen ytimekäs dramaatikko, harmaan graniitin ja tervatun hirren verraton mestari.” Lars Sonck kuoli Helsingissä 14.3.1956.
​
​