Tuppa Kuusaalle!
Olet saapunut Kuusankoski-Seura ry:n sivuille, tee olosi mukavaksi
Kuusankoski-Seura ry on 4.1.1976 perustettu. Seura
- tutkii, tallentaa ja julkaisee kotiseututietoutta
- tekee tunnetuksi Kuusankosken kaupunginosan historiaa ja luonnon erityispiirteitä
- edistää kaupunginosan ja sen asukkaiden viihtyvyyttä
- järjestää kotiseutukävelyjä, -retkiä ja -juhlia
- tekee aloitteita ja antaa lausuntoja viranomaisille
- toimii yhteistyössä samoja päämääriä ajavien yhdistysten kanssa
- Kotiseutuliiton jäsen 16.6.1976
Tervetuloa mukaan toimintaamme ja tapahtumiimme!
Kuusankosken vaakunan on suunnitellut v. 1951 heraldikko Olof Eriksson. Vaakunan punaisessa kentässä on hopeinen kuusi, jossa kolme kultakäpyä asetettuina 1+2. Kuusi kuvaa paperiteollisuuden raaka-ainetta ja kultaiset kävyt paikkakunnan kolmea asutuskeskusta Kuusaata, Kymintehdasta ja Voikkaata.
Vaakunan käyttöoikeus on
Kuusankoski-Seura ry:llä.
Ajankohtaista
Kuusankoski-Seura ry järjestää paljon mielenkiintoisia, kaikille avoimia tapahtumia vuoden aikana. Seura toimii myös aktiivisesti ja pitkäjänteisesti kotiseututyön parissa. Tästä kohtaa löydät juuri nyt ajankohtaisimmat tapahtumat ja lausunnot.
Kansallispukujen tuuletuspäivä 6.9.
Kuusankoski-Seura ry järjestää toista vuotta yhdessä Pohjois-Kymen Kalevalaiset ry:n kanssa Kansallispukujen tuuletuspäivän sunnuntaina 6.9.2026 Kuusankosken kotiseututalolla (Kotiseututie 12) klo 10-15.
Ohjelma:
klo 10 Ovet aukeavat
klo 10.10 Tilaisuuden avaussanat
klo 10.15 “Minun kansallispukuni-esitys” - Voit halutessasi esitellä pukusi muille ja kertoa sen tarinan
klo 11.30 Tähettäret esiintyy
klo 12 Kansallispukujen kyselytunti
klo 13 Retropelimannit esiintyy
klo 14.30 Tähettäret esiintyy, loppusanat
klo 16 Kotiseututalo sulkee ovensa.
Esillä on eri alueiden kansallispukuja ja niiden historiaa sekä kuullaan niiden tarinoita. Tilaisuus on kaikille avoin ja tarjolla on kahvia, sekä pientä purtavaa.
Tervetuloa lämpimästi tuulettelemaan kansallispukuasi tai vain nauttimaan tunnelmasta!
TEHTAAN VARJOSSA JA VALOSSA - elämää Kuusankoskella
Söikö vallesmanni silakat? Kuka naukui teatterissa? Tuliko sahanpuruista makoisaa kahvia? Miksi siemenperunat eivät itäneet?
Lastentautien emeritus professori Matti Korpin kirja "Tehtaan varjossa ja valossa - Elämää Kuusankoskella" kertoo Kuusankosken Kymintehtaan työläisyhteisön vaiherikkaasta elämästä 1900-luvun alusta aina kesään 1960 asti, jolloin klooritehtaan räjähdys järkytti syvästi koko yhteisöä.
Kymijoen historia ulottuu 3000 vuoden päähän. Joki antoi voimaa, jonka varaan Kuusankoskelle rakentui paperitehdas. Tehdas antoi leipää ja mullisti elämän joen varrella. Samalla se saastutti joen vain muutamassa vuosikymmenessä. Tehtaita johtivat omistajasukuihin kuuluvat patruunat. He tarjosivat työtä ja sanelivat työehdot, mutta he myös huolehtivat työläisistään. Nykyisessä nimettömien omistajien maailmassa patruuna-ajan hyvät puolet tulevat näkyviin uudessa valossa.
Kiinnostuitko? Kirjaa voi tilata osoitteesta: matti.korppi@tuni.fi
Laita sähköpostiviestiin osoite ja puhelinnumero, jonka tarvitsen pikkupakettia varten. Hinta omakustannushinta = 25 € plus postimaksu (6,90 €). Kirjaa saa myös hieman kalliimmalla hinnalla kaikista verkkokaupoista, sekä Kymen Paviljongista.
Kotiseutuyhdistyksen historiaa
Kuusankosken työväenopiston Voikkaan osaston kotiseutupiiri kutsui 5.11.1975 kotiseututyöstä kiinnostuneita neuvonpitoon Kotiseututalolle kotiseutuyhdistyksen perustamiseksi paikkakunnalle. Mukana oli 22 henkilöä.
Yhdistys päätettiin perustaa seuraavista syistä:
-
kotiseutuyhdistys yhdistää entisen Kuusankosken alueen kaikki yhteisöt
-
luo kotiseutuhenkeä väestöön
-
toimii perinnetiedon tallentajana ja elvyttää kotiseututyötä
-
hakee apurahoja toimintaansa
Kotiseutuyhdistyksen perustamista valmistelevaan toimikuntaan valittiin puheenjohtajaksi ja kokoonkutsujaksi Eero Sandell, jäseniksi Tuula Typpö, Annikki Salmi, Maija Väkevä, Eva Tirronen, Asser Haimi, Åke Launikari, Veikko Talvi ja Martti Kalmari. Toimikunta kokoontui vain kerran ja valmisteli asioita perustamiskokoukseen, joka pidettiin 4.1.1976 ja
siihen osallistui 24 henkilöä. Yleiskeskustelun pohjalta päätettiin perustaa Kuusankoskelle kotiseutuyhdistys, jonka nimeksi tuli Kuusankoski-Seura ry.
Seuran puheenjohtajina ovat toimineet Pertti Kajander, Eila Taavila, Heikki Merivirta, Tuure Nyberg, Leo Jumppanen, Sirkka-Liisa Pitkänen, Matti Hakalin, Marjo Lakka, Eija Linden, Urpo Huuskonen, Jukka Renko, Olli Laitinen ja Marjo Lakka uudelleen vuoden 2025 alusta.
Kuusankoski-Seuralle myönnettiin Suomen Kotiseutuliiton jäsenyys 16.6.1976 ja seura merkittiin yhdistysrekisteriin 22.7.1976.
Seuralle annettuja huomionosoituksia
Vuonna 2008 Kuusankosken kaupunki myönsi seuralle Kuusankoski-palkinnon ansiokkaasta työstä kotiseututietouden ylläpitäjänä ja edistäjänä. Vuonna 2012 Kymin Osakeyhtiön 100-vuotissäätiö antoi 40-vuotisjuhlassaan seuralle merkittävän juhla-apurahan toiminnan tukemiseen. Kymin Osakeyhtiön 100-vuotissäätiön eritysapuraha vuonna 2024.
Kuusankoski-Seura ry:n logo
Taiteilija, heraldikko Reino Seppälä suunnitteli seuralle oman logon vuonna 1977 ja Kuusankosken kotiseutuviirin vuonna 2000. Tuolloin käyttöön otetun logon symboliikka fraktuurana liittyy yleisperinteeseen ja modernein tehtaansavuin paikkakunnan omaleimaisuuteen suurteollisuuden kotipaikkana.
Seuran logo päätetttiin uudistaa vuonna 2021 ja sen suunnitteli graafikko Amanda Kareenkoski.
