Elämää historiallisessa Haminassa
Suomessa on yksi merenrantakaupunki, jossa tunnetaan ehkä muita paremmin sanat Ryssä ja Ruotsi. Kymenlaakson vanhin kaupunki, Hamina, on kuulunut vuosisatojen saatossa milloin Ruotsille, milloin Venäjälle, ja aina toinen on ollut vihollinen rajan takana. Vasta Haminan rauhan solmiminen vuonna 1809 ja autonomian aika rauhoitti itärajan, ja rauhan aikaa kesti yli sata vuotta. Sisällissota ja sen jälkimainingit toivat aseet jälleen Haminaan, ja toisessa maailmansodassa varuskuntakaupunki kärsi Neuvostoliiton pommituksissa. Jatkosodan päättäneessä Moskovan rauhassa 1944 Hamina jäi kuitenkin osaksi Suomea.
Pietari Brahe perusti 1653 silloisen Vehkalahden kaupungin alun perin kauppapaikaksi. Kaupungin tunnusmerkkejä Hamina alkoi kuitenkin saada isovihan (1714-1721) jälkeen. Kaupungin kansainvälisesti tunnettua tähtilinnoitusta alettiin suunnitella 1719 Ruotsin rajalinnoitukseksi. Linnoituksen sisälle syntyi kauppiaiden ja käsityöläisten kaupunki.
Elämä 1800 -luvun ympyräkaupungissa oli värikästä ja kovaa. Laajennetun perheen lisäksi samalla ahtaalla tontilla asustivat myös palvelijat, ulkorakennuksissa pidettiin karjaa ja pienessä puutarhassa hyötyviljelmiä. Tulipalot olivat aina ahtaasti rakennetun ympyräkaupungin riesana: Haminan ympyräkeskustassa oli 1800 -luvulla kolme suurta kaupunkipaloa.
Matka Haminan ympyräkaupunkiin on aikamatka omaan historiaamme, mutta samalla se on enemmän. Se on matka myös Ruotsin historiaan ja Venäjän historiaan. Tuottoisa rajakauppa toi kaupunkiin aina sen perustamisesta lähtien älykkäitä, rohkeita ja röyhkeitä kauppiaita niin Ruotsista ja Baltiasta kuin myöhemmin Venäjältä. Monikansallinen ja -kielinen yhteisö löysi ympyräkaupungista keinot, kuinka elää yhdessä, sovussa ja rauhassa.
Ehkä myös meidän sotaisalla ajalla on jotakin oppimista Vanhasta Haminasta.
1.kuva: Haminan linnoitussuunnitelma vuodelta 1722. Krigsarkivet, Stockholm.
Ruotsi menetti Uudenkaupungin rauhassa 1721 kaakkoiset linnoituksensa niin Karjalan kannaksella kuin Baltiassakin. Tuore raja oli varustettava mahdollisimman nopeasti.
Ruotsin valtionkomission vuoden 1721 linnoitusohjelmassa mainitaan Suomeen sijoitettava rajalinnoitus. Suunnittelutehtävän sai hoitaakseen Ruotsin linnoituskonttorin päällikkö kenraali Axel von Löwen, joka ehdotti päälinnoituksen paikaksi Vehkalahtea. Suunnitelman mukaan olisi rakennettava kaupunkilinnoitus, jonka varustukset perustuisivat tuolloin Euroopassa parhaana pidettyyn bastionijärjestelmään.
2.kuva: Haminan kadettikoulu 1890-luvulla. Haminan kaupungin museot.
Suomen kadettikoulu siirtyi haminaan Haminaan 1819. Kuvan noin 10 vuotta aikaisemmin rakennettu sotilaskasarmi muutettiin ja korjattiin kadettikoulun käyttöön sopiviksi. Muutostyöt suunnitteli arkkitehti Carl Ludvig Engel. Koulu aloitti rakennuksessa v. 1821. Kuvassa kadetteja koulun edessä.
3.kuva: Haminan raatihuone Fredrikinkadun suunnasta 1800-1900 -luvun vaihteesta. Haminan kaupungin museot.
Raatihuone on kaupungin hallinto- ja edustuskäyttöön tarkoitettu rakennus, joka sijaitsee tavallisesti keskeisen torin vieressä. Sillä on ollut tärkeä osuus edustavan kaupunkikuvan luomisessa. Alun perin raatihuoneita rakennettiin raadin toimipaikoiksi. Raati oli kaupungin raastuvanoikeuden ja maistraatin jäsenistä käytetty yhteisnimitys
Haminan raatihuone sijaitsee ympyräkaupungin keskustassa, säteittäin ulospäin johtavien katujen risteyksessä. Raatihuoneen tornista tähystettiin niin kauppalaivojen tuloa kuin tulipaloja.
4.kuva: Haminan keskusta vuoden 1887 suuren kaupunkipalon jälkeen. Haminan kaupungin museot.
Suomen puukaupunkien tiheä rakennustapa ja sammutusjärjestelmien puutteellisuus tarjosivat oivat edellytykset tulipalon leviämiselle talosta toiseen. Palot laajenivat kaupunkipaloksi kun kipinät lensivät palokohteesta ympäröivien vieri viereen rakennettujen talojen katoille.
On laskettu, että Suomen puukaupungeissa on aikojen saatossa tapahtunut ainakin 150 kaupunkipaloksi luokiteltavaa suuronnettomuutta, tunnetuimpina Turun palo vuodelta 1827, jossa taloista säilyi vain 25 %, ja Oulun palo, jossa taloista säilyi vain 20 %. Tätä taustaa vasten Haminan linnoituskaupungin katastrofia vuonna 1821 voi pitää suhteellisesti ottaen vieläkin suurempana, sillä tulimyrskyssä taloista säästyi vain 10 prosenttia.
5 kuva: Kolme tyttöä troskien (roskien) kyydissä 1900-luvun alussa. Haminan kaupungin museot. Troskiksi kutsuttiin nelipyöräisiä vankkureita eli ajurinrattaita.
6.kuva: Suutarin töitä Eero Salan suutarinverstaalla 1920-luvulla. Haminan kaupungin museot.
Linnoitusmuurien sisällä oleva Haminan ympyräkaupunki oli kauppiaiden ja käsityöläisten kaupunki. Raatinhuoneen ympärillä sijaitsivat vauraat kauppahuoneet. Siirryttäessä säteittäisesti kohti ulkokehää, Isoympyräkatua, varallisuus väheni.
7.kuva: Venäläiset sotilaat marssivat Engzeliuksen talon ohi maaliskuussa 1917. Haminan kaupungin museot.
8.kuva: Haminan Raatihuoneentori vuonna 1917. Haminan kaupungin museot.
Vuoden 1917 yhteiskunnalliset tapahtumat kokosivat väkeä kaupunkien toreille. Meneillään on Haminan Työväenyhdistyksen mielenilmaus.
