Suojeluesitys Kymin Osakeyhtiön vuonna 1948 rakentamasta 110 kV voimajohtolinjasta 

 

Kaakkois-Suomen ELY-keskus
Alueidenkäyttöpäällikkö Pertti Perttola
Arkkitehti Tuija Mustonen

Kohde: Kymin Osakeyhtiön rakentama voimajohtolinja (asemakaavan pylväät 8, 9 ja 10)

Osoite:
Kouvolan kaupungin asemakaava (21/023) 
Kymijoen ranta, Kuusankosken keskusta
45700 Kouvola 
 

Kuusankoski-Seura ry:n johtokunnan päätös asiasta:

Kuusankoski-Seura ry päätti johtokunnan kokouksessaan 11.8.2022 esittää Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle  Kouvolan kaupungin omistuksessa olevien voimajohtolinjan pylväiden (asemakaavan pylväät 8, 9 ja 10) suojelemista. 

 

Päätöksen perusteet:

Kuusankoski-Seura ry:n näkemyksen mukaan voimajohtolinjalla on merkittävää teollisuushistoriallista, rakennusteknistä sekä kaupunkikuvallista arvoa. Vastaavanlaisia betonipylväitä ei ole missään muualla Suomessa.

Useiden metsäteollisuusyritysten tavoin Kymin Osakeyhtiö alkoi 1930-luvulla varmistaa Kuusankoskella sijaitsevien tehtaidensa sähköenergian saantia. Tähän vaikuttivat tehtaiden kasvavan sähköenergian tarpeen lisäksi myös 30-luvun alun vähäsateiset vuodet, jotka leikkasivat yhtiön oman vesivoimatuotannon kapasiteettia.

Sotien yhteydessä menetettyjen voimalaitosten (mm. Rouhiala) kapasiteetin korvaamiseksi metsäteollisuusyritykset perustivat 1943 Pohjolan Voima Osakeyhtiön (PVO), joka alkoi 1940-luvun lopulla rakentaa vesivoimakapasiteettia pohjois-Suomessa. Myös Kymin Oy oli PVO:n osakas alusta alkaen.

Tehtaiden sähköenergian tarve Kuusankoskella kasvoi sodan jälkeen voimakkaasti. 1950-luvun lopulla, PK 11 rakentamispäätöstä tehtäessä arvioitiin Kuusankosken ja Voikkaan tehtaiden yhteiseksi sähkötehon tarpeeksi 1960-luvun puolivälissä 100 MW. Tästä 45% kyettiin tuottaman omalla vesi- sekä vastapainevoimalla. Loppu 55 MW teho oli siirrettävä tehtaille kantaverkon kautta.

Kaukonäköisesti Kymin Oy oli rakentanut 1940-luvun lopulla uuden 110 kV voimajohtolinjan Kuusankosken tehtailta valtakunnan kantaverkkoon. Tällä mahdollistettiin mm. PVO:n tuottaman sähkökapasiteetin siirtäminen yhtiön Kuusankosken tehtaille.

Voimajohtolinja ja sen pylväät suunniteltiin ja rakenettiin yhtiön omien resurssien toimesta. Sodan jälkeen vallinneesta teräspulasta johtuen linjan pylväät pystyynvalettiin paikan päällä betonista. Esikuva ratkaisulle oli saatu Norjasta. Pylväät, jotka ovat myös osoitus siitä kuinka sodan jälkeiset materiaalivaikeudet oli voitettavissa ovat nykyään ainoat laatuaan Suomessa.

Mikäli voimajohtolinjaa ei olisi aikanaan rakennettu olisi Kuusankosken tehtaiden laajentaminen ollut huomattavasti vaikeampaa. Mikäli tehtaat eivät olisi vuosien myötä laajentuneet voidaan kysyä olisiko Kuusankoskella tänä päivänä toimivaa metsäteollisuutta?

Voimajohtolinjalla ja sen pylväillä on myös merkittävää kaupunkikuvallista arvoa. Yli 70 vuoden ajan ne ovat kuuluneet oleellisesti paikkakunnan silhuettiin. 

Kuusankoski-Seuran näkemyksen mukaan kolmen jäljellä olevan pylvään suojeleminen tuo esille käsityksen voimajohtolinjasta toisin kuin yhden yksittäisen pylvään säilyttäminen. Samalla ne muistuttavat meitä siitä, kuinka vaikeina ja poikkeusellisinakin aikoina voidaan rakentaa tulevaisuutta.

Kuusankoski-Seura toivoo, että nykyisessä Kouvolassa arvostettaisin alueen menneisyyttä ja aikaansaannoksia. Mitä me haluamme säilyttää ja kertoa tuleville sukupolville? Perinteen vaaliminen ei toki ole ilmaista, mutta suunnitelmallisella ylläpidolla kustannukset voidaan pitää hallittavina. Suojelun edellyttämiin kustannuksiin on myös mahdollista hakea avustusta museovirastolta. 

 

___________________                                           _____________________

Urpo Huuskonen                                                              Jukka Renko

puheenjohtaja                                                                   varapuheenjohtaja