Kymijoen historia on osa koko maakunnan historiaa. Voidaanko siis kysyä, kumpi oli ensin – muna vai kana?  Tätä voidaan kysyä Kymijoesta, joka halkoo Kymenlaakson maakuntaa. Kun Kymijoen syntymän voidaan katsoa tapahtuneen rapiat 6000 vuotta sitten, Kymenlaakson maakunta perustettiin vasta 1949. Vastaus on siis yksiselitteinen – ilman Kymijokea Kymenlaakso olisi jäänyt perustamatta?

Kun jääkausi päättyi noin 12000 vuotta sitten, maa oli alussa autio ja tyhjä. Jään hidas sulaminen ja maankuoren hidas kohoaminen sekä lämpötilojen vaihtelut muovasivat maa-ainesta ja Salpausselän harjuja, kunnes vastasyntynyt Kymijoki murtautui Päijänteen otteesta ja virtasi vapauteen kohti nykyistä Suomenlahtea.

Vaikka Kymijoki on luonnon muovaama ja synnyttämä, ihmisellä on ollut sormensa pelissä joen syntyhistoriassa. Ihminen on hyödyntänyt jokea monin tavoin – pyyntipaikkana, rajajokena, uittoväylänä, energian lähteenä. Joki on toiminut valtasuonena teollisuudelle, joka on valjastanut energian ensin myllyjen, sittemmin sahojen ja paperiteollisuuden käyttöön.

Kymijoki on toiminut valtakuntien rajajokena – Venäjän, Suomen ja Ruotsin – milloin missäkin järjestyksessä. Näiltä ajoilta on olemassa erilaisia tarinoita ja nykypäivään säilyneitä rakennuksia. Tunnetuin lienee keisarillinen kalamaja Langinkoskella.

Keisari Alenksanteri III harrasti huvikalastusta, mutta kalastus on aina ollut Kymijoen valtti. Alussa kalastus oli enemmänkin hyötykalastusta, kun talonpojat pyytivät evästä pöytään. Kaikki joen varrella asuvat kalastivat, joten kalastuksesta oli tullut lähes ammattimaista toimintaa. Niinpä joen varren asukkaat olivat myös kauppiaita. Pari kertaa vuodessa he purjehtivat Suomenlahden toiselle puolelle tekemään vaihtokauppaa kalalla. Tuliaisina oli hyötytarvikkeiden lisäksi kokemuksia erilaisesta kulttuurista ja tavoista.

Nykyään urheilukalastus on suosittu harrastus Kymijoella.

Koskia ja voimaloita

Vesitie Päijänteeltä Suomenlahdelle ei ollut missään vaiheessa vaihtoehto, koska joen syvyys ei antanut siihen mahdollisuutta – joki oli matala, kivikkoinen ja siinä oli paljon koskia.

Kymijoki on kuitenkin ollut varsinainen elämänvirta koko maakunnalle. Sen rannoille on rakennettu kyliä ja kaupunkeja teollisuuden ympärille. Teollisuus on tarvinnut työvoimaa, raaka-ainetta ja satamia. Näitä matkasi muualta maasta juuri perustettuun Kotkaan ja satamaan. Kaduilla liikkui monenkirjavaa väkeä – työläisiä, tukkilaisia ja merimiehiä.

Teollisuuden lisåäntyessä tarvittiin yhä enemmän energiaa ja vesivoimaloita perustettiin pitkin Kymijokea. Suurimmat ja komeimmat kosket onkin valjastettu teollisuuden ja voimalaitosten käyttöön, joten kulku vettä pitkin ei onnistunut voimalaitosten ohitse. Eikä onnistu vieläkään.

(Kuva Riitta Noriola-Eskola)

Hyötykäytön hinta

Kymijoki antaa jokivartensa asukkaille ja kaupungeille valtavat mahdollisuudet hyödyntää historiaa ja luontoa.

Pohjois-Kymenlaaksossa Kymijoelle on suunniteltu yhdeksän hyvää ja kahdeksan kaunista, mutta vielä ei ole jokea saatu valjastettua virkistyskäyttöön. Kymijoen ja alueen muiden vesistöjen virkistyskäytöstä on tehty lukuisia tutkimuksia ja analyyseja.

Vuosien saatossa sekä hyöty- että huvikäyttö ovat vaatineet myös veronsa. Koskien perkaaminen ja patoaminen hävitti lohen joesta. Tehtaat laskivat surutta jätteensä jokeen – sanotaankin, että teollistumisen historia on kirjoitettu Kymijoen pohjamutaan.

Teollisuuden päästöt on kuitenkin saatu hallintaan ja pohjaan painuneet sedimentit pysyvät paikallaan, ellei pohjaa pöyhitä. 1960-luvulta lähtien veden laatu on parantunut ja kalastus on lisääntynyt. Jopa lohi on palannut ikiaikaisille kutupaikoilleen.

Ihminen on vaikuttanut myös Kymijokea ympäröivään luontoon. Ensimmäisten asukkaiden harrastama pyyntikulttuuri ei juuri jälkiä jättänyt maisemaan. Kun maanviljely alkoi vallata alaa ja vakiinnuttaa asemaansa elinkeinona, sillä on suuri vaikutus maiseman muotoutumiseen. Rakennukset, kylät, pitäjät, pellot valtasivat maiseman tuhansien vuosien saatossa.

Veneilyn suomat mahdollisuudet rajoittuvat usein patojen ja voimalaitosten välisille alueille. Tietoa alueella toimivista veneilyä tarjoavista ohjelmapalveluista löytyy tästä.

Kymijoki on todella merkittävä tekijä alueen historiassa ja kulttuurin muotoutumisessa. Toivoa sopii, että sen suomat mahdollisuudet tuodaan myös osaksi kuntalaisten virkistyskäyttöä.

Teksti ja kuvat Ulla Maria Hoikkala