Kotiseututalon Kuusankoski 100-vuotta -näyttelyn yhteyteen rakennettu Tunnetko Kuusankosken luontoa -kilpailu on ratkennut. Kilpailuun osallistui kaikkiaan 57 kilpailijaa, ja voittajat on nyt vahvistettu. Emme julkaise voittajien nimiä ilman heidän lupaansa.

VOITTAJALLA 9/10 OIKEIN

Kilpailulle löytyi yksi todellinen luontotietäjä. Tehtävät osoittautuivat odotetun haastaviksi. Haimme tarkkaa vastausta, ja yhtään täysin oikeaa ei löytynyt. Parhaassa vastauksessa kohteista oli yhdeksän oikein. – Kuusankoski-Seura onnittelee voittajaa. Otamme sinuun yhteyttä sähköpostitse. Voittokirja, Woikka – Voikkaa, synty ja elinkeinoelämä lähtee sinulle heti kun se ilmestyy, näillä näkymin joulukuun alussa. Arvoimme tämän lisäksi kaksi kirjapalkintoa kaikkien niiden vastanneiden kesken, jotka löysivät vähintään 5 Kuusankosken luontokohdetta. Otamme teihin yhteyttä lähipäivinä.

OIKEAT VASTAUKSET

KUVA 1

Tämä koiranputkiniitty on Saksanahon aluetta Ahlmannintien varrella, Savonsuon takana. Kilpailun vihjeissä kerrottiin vanhasta kaatopaikasta. Alueella sijaitsi vuosikymmeniä sitten Kymi-yhtiön biojätteen kaatopaikka. Moni vastaaja tiesi toisen kaatopaikan sijainneen aikanaan Mattilassa. Haimme kuitenkin tarkkaa vastausta.

KUVA 2

Kysytty aarniometsä sijaitsee Melkun- ja Pajamäen koillisrinteessä, noin kilometri Kuusaanniemen tehtaan huminasta. Hyvä kilpaileva arvaus oli Kuusaanlammen rannassa sijaitseva Sääksniemi, jonne Kouvolan kaupunki on avannut juuri uuden ulkoilureitin.

KUVA 3

Merkit kivikautiseen asutukseen Kuusaan seudulla löytyvät Voikkaan Virtakiven vierasvenesataman yläpuolelta Pakanavuorelta. Moni vastaaja oli tiennyt myös vuoren toisen nimen, Hirvivuoren, ja hyväksyimme tämän vastauksen.

KUVA 4

Kuvan jättilehmus löytyy Kuusankosken vanhasta keskustasta. Hyväksytyissä vastauksissa sille annettiin sijainneiksi ”Aronpellon puisto”, ”Valtakadun pään puisto”, ”Lauttakadun puisto” ja ”Tehtaanopiston puisto.”

KUVA 5

Oheinen hiekkarinne löytyy Kymen Paviljongin eli Pentik-paviljongin takaa Keltistä, Helsingintien varrelta. Juuri siinä Kymijoki on aikanaan puhkaissut eteläisimmän Salpausselän harjun. Alue on luonnonsuojelualuetta.

KUVA 6

Keltistä löytyvät myös ”Lecan Lintulammet”. Vuonna 1951 aloittanut Lecasoratehdas on käyttänyt raaka-aineenaan Keltin savea, ja näin altaat ovat syntyneet.

KUVA 7

Kuvan kukkaistutukset löytyvät Kuusankosken kirkon yläpuolella olevasta puistosta, Kolmoiskosken puistosta. Moni oli arvannut myös Voikkaan kirkon puistoa tai Kuusankoski-talon puistoa.

KUVA 8

Kymintehtaan Kiisunportin kohdalta Kyminkadulta kääntyy metsärinteeseen polku, joka johtaa vanhalle kivilouhokselle. Alueelta on louhittu rakennuskiviä niin yhtiön kuin asukkaiden rakennustarpeisiin. Jäljellä on vaikuttava kattilamaisen pyöreä kurunpohja korkeine pystysuorine kallioseinineen.

KUVA 9

Kuvassa on vellikuppi, jääkauden koveraksi muokkaama graniitti, jonka mukaan on nimetty Kuusankosken vuosijulkaisu Vellikuppi. Suuri osa vastaajista tiesi myös, että siirtolohkare löytyy Sairaalanmäen Naukion puoleisesta rinteestä.

KUVA 10

Tämä korteluhta kasvaa Kymijoessa, Niskalan Rauhanharjun alapuolella. Kouvolan kaupunki on rakentanut paikalle on rakennettu uuden ulkoilureitin, josta majesteettisen Rauhanvirran luontokohteeseen pääsee tutustumaan.