Kuusankoskitalon galleriassa on maaliskuussa valoa ja pimeyttä eri muodoissa. Tällä teemalla Pohjois-Kymenlaakson taideseurojen 13. yhteisnäyttely esittäytyy 31.3. asti. Vuodesta 1991 asti Pohjois-Kymenlaakson taideseurat ovat järjestäneet joka toinen vuosi näyttelyn, jonka järjestelyvastuu on siirtynyt seuralta toiselle. Tämän vuoden näyttelyn teeman Valo-Pimeys valitsi järjestysvuorossa oleva Kouvolan Taideseura. Teemaan ei haluttu antaa tarkkoja… [Klikkaa tästä artikkeliin]
Blogit
13 artikkelia
Kuusankosken kotiseututalo on arkkitehti Lars Sonckin parhaiten säilynyt kansallisromanttinen pyöröhirsinen rakennus Suomessa. Se valmistui alkuaan Pienten lasten kouluksi eli Kymintehtaan kansakoulutaloksi vuonna 1897 samanaikaisesti tätä kookkaamman Isonkoulun kanssa. Koulu sijoitettiin Kymintehtaalle pystysuoran kalliokielekkeen päälle, minkä vuoksi sitä alettiin kutsua Mäki- tai Norjalaiskouluksi. Vuonna 1953 koulusta kirmasi kesälaitumelle viimeinen koululuokka ja rakennus… [Klikkaa tästä artikkeliin]
Mäkikoulu, Niinivaaran koulu, Iso koulu, Pienten lasten koulu, Kotiseututalo. Näitä yhdistää yksi mies – arkkitehti Lars Sonck. Piirsikö Sonck siis neljä rakennusta? Rakkaalla lapsella on monta nimeä – niin myös Kotiseututalolla on ollut pitkän historiansa aikana. Sonckin piirtämiä rakennuksia oli kaksi, jotka toimivat kouluina Kyminpuolella Kymiyhtiön tilauksesta. Mäkikoulu, Norjalaiskoulu eli… [Klikkaa tästä artikkeliin]
Kuusankoski-Seuran kotiseutukävelyllä 4.9. oli kaksi kohdetta. Ensin tutustuttiin entiseen kunnan-, kauppalan-, kaupungintaloon eli nykyiseen Tekniikka- ja Ympäristötaloon kaavoitusarkkitehti Hannu Purhon johdolla. Nelisenkymmentä kiinnostunutta kuunteli esitystä talon suunnitteluhistoriasta ja rakennusvaiheista. Georg Jägerroosin suunnittelema, klassismia edustava silloinen Kuusankosken kunnantalo, myös Toimistotalona alkuaan tunnettu, valmistui nopeassa tahdissa vuonna 1931 – olihan rakentajina monia… [Klikkaa tästä artikkeliin]
Kaikille avoin, Kuusankoski-Seuran perinteinen kotiseuturetki Kotkan Sunilan Alvar Aalto -miljööseen kokosi 25 kiinnostunutta retkeläistä. Sunilassa ei satanut yhtään, vasta Leikarista lähdettäessä. Pro Sunila -yhdistyksen varapuheenjohtaja Eija Anttila toimi oppaanamme ja alueen esittelijänä. Ensimmäinen kohde oli Sunilan entinen tehtaanjohtajan upea asunto Kantola, joka oli lähes kokonaan sisustettu Alvar Aallon suunnittelemin huonekaluin.… [Klikkaa tästä artikkeliin]
Kuusankoski-Seura järjesti tiistaina 14. päivänä elokuuta perinteikkään kotiseutukävelyn Hietasillassa Lassilan tilalla. Isäntäperhe Mikko, Saija, Antti ja Liisa Lassila esittelivät tilan historiaa, rakennuskantaa ja tilan hoitoa nykypäivänä. Mikko kertoi, miten suvun vaiheet kietoutuvat Hietasillassa (eli Åminnessa) ja Kyöperilässä aina 1700-luvun loppupuolelta lähtien. Kävelyllä mukana olleista nelisenkymmenestä henkilöstä useat kertoivat Hietasiltaan liittyviä… [Klikkaa tästä artikkeliin]
Kouvolassa on yksi ainutlaatuinen, ”maailman ainoa” rakennus, joka on harmittavan monelle käymätön paikka – Kuusankosken Kotiseututalo Kettumäen kupeessa, jyrkän rinteen reunalla. Kun rakennus valmistui 1897, arkkitehtiopiskelijat ympäri maailmaa kävivät ihmettelemässä ja ihailemassa sen jylhiä muotoja ja kareliaanisia koristeita. Talon on suunnittellut kansainvälisestikin tunnettu arkkitehti Lars Sonck, jonka käden jälki näkyy… [Klikkaa tästä artikkeliin]
Suomalainen kesäteatteri on kautta aikojen repinyt hupia viinasta, politiikasta ja rakkaudesta. Kuluneen talvikauden luulisi kirvoittaneen kirjoittajien ajatukset lentoon, sen verran kovaa ja korkealle keskustelu leiskui. Vuosien saatossa suomalaisten kesäteatterikävijöiden kestosuosikkeja ovat olleet muun muassa Tankki täyteen, Aatamin puvussa ja vähän Eevankin sekä Reinikainen. Niin tänäkin kesänä. Tarjolla on myös paljon… [Klikkaa tästä artikkeliin]
Rantakulma-Kivimäki-Rastaankulma -perinnekirja julkaistiin 27.11.2019. Kirja on ostettavissa TaideTupa PikkuSelmasta 30 €. Perinnepiiri on päättynyt ja toimitysryhmä työstää materiaalia kirjaksi. Vuonna 2015 alkoi Rantakulman, Kivimäen ja Rastaankulman alueiden perinnepiiri Kouvolan kansalaisopiston alaisuudessa. Tähän asti on kuljettu yhdessä Veikko Tolvasen johdolla – muisteltu vanhoja, pohdittu ollutta ja mennyttä, kirjattu ylös,… [Klikkaa tästä artikkeliin]
Näin kysyi kulttuurineuvos Eero Niinikoski luennoidessaan taannoin aiheesta Kuusankoskitalolla valitettavan harvalukuiselle yleisölle. Yleisömäärän perusteella voidaan siis todeta, että ei ole. Tai sitä ei tarvita. Jos kuitenkin tarvitaan, millainen sen pitäisi olla? Kuluva vuosi on Kulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi, joten kysymys on myös ajankohtainen. Kymenlaaksolla on oma maakuntalintu, maakuntakala, maakuntakivi, maakuntakukka ja… [Klikkaa tästä artikkeliin]
Jokin kuva pysäyttää selauksen ja pistää palaamaan lehtiä takaisin päin. Tässä yksi omistani, talosta, joka sai minut tänään hiljaiseksi, nöyräksi – ja hyrisemään hiljaa. Isovanhempani asuivat viimeiset kymmenen Kuusankoski-vuottaan tässä talossa Valtakatu 40:ssä. Talo sijaitsi nykyisen Kuusankosken seurakuntatalon parkkipaikalla, ja sen julkisivu katsoo kohti länttä, kohti yhä pystyssä olevaa Sutisen… [Klikkaa tästä artikkeliin]
Kymijoen historia on osa koko maakunnan historiaa. Voidaanko siis kysyä, kumpi oli ensin – muna vai kana? Tätä voidaan kysyä Kymijoesta, joka halkoo Kymenlaakson maakuntaa. Kun Kymijoen syntymän voidaan katsoa tapahtuneen rapiat 6000 vuotta sitten, Kymenlaakson maakunta perustettiin vasta 1949. Vastaus on siis yksiselitteinen – ilman Kymijokea Kymenlaakso olisi jäänyt… [Klikkaa tästä artikkeliin]
Elokuvissa ja kirjallisuudessa tunnetaan käsite ”vaihtoehtohistoria.” Kysymyksessä on ajatusleikki, jossa mietitään, millainen maailma olisi, jos jokin historian tapahtuma olisi jäänyt tapahtumatta tai mennyt toisin. Käytetyin esimerkki lienee, mitä olisi tapahtunut, jos Adolf Hitler olisi nuorena miehenä päässytin Wienissä taidekouluun opiskelemaan… Reilun vuoden Kuusankoskella asuneena olen miettinyt usein, mikä tällä koskella… [Klikkaa tästä artikkeliin]