Lausunto höyryvoimalaitoksen purkulupahakemukseen 22.6.2016

Kuusankoski-Seura jätti 22.6.2016 seuraavanlaisen muistutuksen höyryvoimalaitoksen kattila- ja toimistorakennuksen, piipun ja tuhkasiilon purkulupahakemukseen:

MUISTUTUS
Kouvolan kaupungin Tekniikka- ja ympäristötalo
Rakennusvalvonta
Lupa-arkkitehti Edla Mäkelä

Asia: Höyryvoimalaitoksen kattila- ja toimistorakennuksen, piipun ja tuhkasiilon purkulupahakemus

Lausuntona Kuusankoski-Seura ry esittää seuraavaa:

Piipulle tehdään kuntokartoitus. Mikäli vaarana on putoavia tiiliä, piipun suojaksi rakennetaan esim. hattu, sukitus tai verkotus.

Piippua voidaan turvallisuussyistä madaltaa muutamalla metrillä. Sitä on lyhennetty jo alkuperäisestä 122,5 m mitasta nykyiseen.

Kattila- ja toimistohuoneet kunnostetaan mahdollisuuksien mukaan niin, että matkailijat voivat tutustua teolliseen perinteeseen.

Selvitetään mahdollisesti saatavia korjausavustuksia esim. museovirasto, ELY-keskus, EU yms.

Perusteluiksi esitämme seuraavaa:

Kuusankoski-Seura on tutustunut ilmoitukseen UPM-Kymmene Oyj:n jättämään purkulupahakemukseen Kuusankosken kaupunginosan Kymintehtaan alueella.

Kymin höyryvoimaosaston vanhoista rakennuksista purettiin vuonna 2005 suurin osa. Museoviraston kehotuksesta tuolloin jätettiin paikalleen Bertel Liljequistin suunnittelemat kattilahuoneet ja piippu. Rakennukset ovat hyvä esimerkki siitä, miten suurimittakaavainen laitos ratkaistiin arkkitehtonisesti klassismin ja funkiksen siirtymäkaudella. Suomessa ei liene vastaavia alkuperäisiä arkkitehdin suunnittelemia kattilahuoneita jäljellä. Ne ovat suurimpia ja kauneimpia esimerkkejä Bertel Liljequistin pitkäaikaisesta ja ansiokkaasta tuotannosta paikkakunnalla. Jos voima- ja höyrytaloudesta kertova monumentti poistuu, niin alue alkaa teollisuushistorian osalta olla torso.

Korkea piippu on Kuusankosken alkuperäisten teollisuusalueiden viimeinen tiilipiippu.

Kuusankoski-Seura on tyytyväisyydellä ottanut vastaan tiedot alueen uudesta kaavoituksesta ja kehittämisestä. Emme halua perusteetta haitata tai hidastaa Kymin Ruukin suunnittelua, kaavoitusta ja kunnostamista. Alueesta on mahdollista saada viihtyisä tapahtuma- ja ostospaikka niin kaupunkilaisille kuin matkailijoillekin. Mikäli kattila- ja toimistohuoneet kohtuullisilla kustannuksilla voidaan kunnostaa, ne olisivat mainio esittelykohde alueen opastetuilla kävelykierroksilla. Teollinen perinne pitää huomioida alueen nähtävyyksissä. Suunnitelmien mukaan alueelle on tulossa historiallinen puisto. Mikäpä sille olisi parempi maamerkki, kuin 121 m korkea punatiilinen piippu, jonka ympärillä ovat teollista perinnettä huokuvat punatiilirakennukset.

Alueen identiteetti, työnteko, toimeentulo, koulutus ja jopa terveydenhoito on saanut alkunsa vanhojen rakennusten, kuten tiilipiipun miljööstä. Rakennukset ovat teollisen perinteen merkki, perusta Kuusankosken kaupunginosan synnystä. Ne ovat teollisuuden ja työn symboleita, joita ei tule tuhota kevein perustein eikä kehitellä keinotekoisia vastineita.

Maankäyttö- ja rakennuslain 139§ mukaan ”purkamisluvan myöntämisen edellytyksenä on, ettei purkaminen merkitse rakennettuun ympäristöön sisältyvien perinne-, kauneus- tai muiden arvojen hävittämistä.”

Kouvola 22.6.2016

Eija Linden,  puheenjohtaja
Liisa Sburatura, sihteeri

* * *

Kuusankosken keskustamaisemaan  olennaisesti kuuluvat, entisen voimalinjan betoniset suurjännitepylväät ovat nousseet aika ajoin keskustelun keskiöön. Puolesta ja vastaan -”taisteluun” saatiin lopulta päätös, kun jäljellä olleista kymmenestä pylväästä Kuusaantieltä päin lukien neljä ensimmäistä (lisäksi Koskenrannassa on yksi kaksoispylväs) säilytetään muistona alkuperäisestä 16 pylvään linjasta. Kuuden suurjännitepylvään purku aloitettiin 10.12.2012 ja pylväät oli purettu vuoden loppuun mennessä.

Kuusankoski-Seura jätti 22.6.2016 seuraavanlaisen lausunnon entisen suurjännitelinjan jäljellä olevien neljän (4) betonipylvään säilyttämiseksi:

LAUSUNTO

Kouvolan kaupungin tekninen lautakunta

Asia: Voimajohtolinjan betonipylväiden purkaminen

Lausuntona Kuusankoski-Seura ry esittää seuraavaa:

Entisen suurjännitelinjan jäljellä olevat betonipylväät (4 kpl) tulee säilyttää.

Perusteluiksi esitämme seuraavaa:

  1. Suurjännitelinja on ollut suomalaisen suurteollisuuden symboli ja jäljellä olevien neljän pylvään säilyttäminen on luonnollista ja erittäin perusteltua. Veistoksellinen pylväsrivistö on olennainen osa paikkakunnan ja myös valtakunnan teollisuushistoriaa. Pylväät ovat rakennustekniikaltaan ainutlaatuiset maailmassa.
  2. Pylväät ovat kuusankoskelaista ja Kymin Oy:n 1940-luvun lopun betonirakennussuunnittelua ja osaamista. Pylväät on tehty Kymin Oy:n omana suunnitteluna ja työnä. Sähkölinja oli osa silloista valtakunnan sähköverkkoa, jossa sähköä siirrettiin Kymi Oy:lle tai valtakunnan verkkoon päin, tarpeen ja tilanteen mukaan.
  3. Kuusankoski-Seura ry on tutustunut betonipylväs nro 8 tehtyyn kuntotutkimusselostukseen ja selvitykseen korjaustoimenpiteistä. Kuntotutkimusselostuksesta ilmenee aivan selkeästi, että pylväät ovat ikäänsä nähden hyvässä kunnossa.  Turvallisuuden takaamiseksi tarvittavat korjaustoimenpiteet ovat pieniä. Pylväiden purkamisesta syntyvät kustannukset olisivat paljon suuremmat ja samalla purettaisiin pois pala Kuusankosken kaupunginosan identiteettiä.
  4. Maankäyttö- ja rakennuslain 139§ mukaan ”purkamisluvan myöntämisen edellytyksenä on, ettei purkaminen merkitse rakennettuun ympäristöön sisältyvien perinne-, kauneus- tai muiden arvojen hävittämistä.”

Uskomme myös, että korjaustoimenpiteet voidaan suorittaa niin, että pylväiden muoto ei oleellisesti muutu. Vanhoja rakennuksia, kirkkoja, tauluja yms. konservoidaan ja ne saadaan hyvin entisaikaa vastaavaksi.

Pylväät eivät sijaitse voimassa olevan asemakaavan mukaisella asuinrakentamiseen varatuilla tonttialueilla, eivätkä näin ollen ole uudis- tai täydennysrakentamisen esteenä.

Euroopan kulttuuriympäristöpäivien vuoden 2015 teema on ”Teollinen ja tekniikan perintö”.  Kouvolan kaupunki tuskin haluaa ikävää palautetta, jos päätös pylväiden purkamisesta tehdään. Neljä vuotta sitten neljälle pylväälle ei annettu purkulupaa. Kuusankoski-Seura toivoo, että kaupungin päättäjät arvostaisivat seutukunnan omaa vahvaa perinnettä ja säilyttäisivät sen myös jälkipolville. Kymijoen rannan virkistyskäyttöä halutaan lisätä, tähän kaupunkilaisilta on saatu toiveita. Jatkuvan pylväiden purku-uhan alla on tulevaisuuden suunnittelu ja pylväiden uusiokäyttö vaikeaa. Vaihtoehtona pylväiden kaatamiselle ehdotamme esim. pylväiden valaistusta. Kouvolan kaupunki voisi tehdä teemavuoteen liittyen arvokkaan päätöksen ja säilyttää pylväät.

Kouvola 22.6.2016

Eija Linden, puheenjohtaja
Liisa Sburatura, sihteeri

LIITE

Teollisuusperinteen Seura ry:n lausunto vuodelta 2011