Kevät on valon, heräämisen ja toivon aikaa. Se on hyvä muistutus siitä, että aika kulkee ja vuodenajat vaihtuvat täysin riippumatta siitä millaisia aikoja muutoin elämme. Takana on pitkä ja pimeä talvi, johon valmistauduimme viime syksynä hyvinkin poikkeuksellisessa tilanteessa. Kaiken kaikkiaan kuluneet kolme vuotta ovat olleet koronapandemian ja Ukrainan sodan takia monella lailla erittäin poikkeuksellisia. Huoli tulevasta ja suuri epävarmuus on ollut näille vuosille leimaava piirre ja se on meille kaikille varmaankin yksi epämiellyttävimmistä tunteista. Tällaisen jatkuvasti ympäröivän epävarmuuden vallitessa tuntuu, että mitään muuta ei ole tehtävissä kuin antaa ajan kulua. Virren sanoja lainaten: Päivä vain ja hetki kerrallansa. 

Tänään uskallan sanoa, että tästä keväästä kohti kuljemme jo hieman valoisampaan päin. Vaikka Vappu on poliittisten puheiden aikaa, en halua mitenkään viitata käytyihin eduskuntavaaleihin tai alkaviin hallitusneuvotteluihin, vaan siihen, että vaikka koronavirus on tullut meille jäädäkseen, se kyetään rokotuksin ja lääkkein hallitsemaan, ja vaikka Ukrainan sota jatkuu, sen aiheuttamia seurannaisvaikutuksia erityisesti energiamarkkinoilla on kyetty korjaamaan. Polttoaineiden hinnat ovat edelleen varsin korkealla, mutta pitkän odotuksen jälkeen viimein valmistunut Olkiluoto 3:n ydinvoimala tuo sähkömarkkinoihin kaivattua vakautta, kuten myös mittavat investoinnit uusiutuviin energiaratkaisuihin. Ukrainalaisten tukemista omassa taistelussaan emme kuitenkaan saa unohtaa, se on lähitulevaisuudessa monella tapaa koko Euroopan kohtalonkysymys 

Sodan ohella suurin epävarmuus tällä hetkellä liittyy talouden korjaantumiseen. Hintojen ja korkojen nousu, ainakin osin Ukrainan ja Venäjän tilanteen tähden, on hidastanut taloudellista toimeliaisuutta ja kiristää itse kunkin elämää. Näinä viikkoina julkaistaan runsaasti yritysten tuloksia vuodelta 2022 sekä näkymiä kuluvaan vuoteen ja valtaosaltaan ne ovat heikkenemään päin. Julkisen talouden eli valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien talous on jo pitkään ollut kokonaisuutena alijäämäinen, eli ne pystyvät tuottamaan palveluja vaaditulla tasolla vain lisävelan turvin, mikä ei tietenkään ole pitkällä aikavälillä kestävää. Toki hajontaa kuntien kesken on runsaasti ja osalla talous on hyvinkin tasapainossa. 

En halua arvailla tai ennakoida alkavia hallitusneuvotteluja, mutta toivon, että kyettäisiin tekemään ratkaisuja, jotka edesauttavat koko kansantalouden myönteisempää kehitystä ja sitä kautta vakaata kasvua. Se lisäisi valtion tuloja verotusta kiristämättä ja siten ikäviä säästöpäätöksiä valtiontalouden tasapainottamiseksi tarvittaisiin vähemmän. Valtionvarainministeriön laskelmat ovat olleet tässä suhteessa varsin ankaria ja nähtäväksi jää, miten niihin tullaan vastaamaan. Koska olemme vahvasti ulkomaankaupasta riippuvaisia, en usko, että Suomen omat toimenpiteet vahvemman kasvun aikaansaamiseksi yksin riittävät, vaan koko kansainvälisen ja etenkin eurooppalaisen taloustilanteen kehityksellä on olennainen vaikutus ja siinä suurimpana yksittäisenä asiana Ukrainan sota. On siis sekä inhimillisesti että taloudellisesti erittäin toivottavaa sen pian päättyvän. Sodan jälkeisellä uudelleenrakentamisella olisi varmasti Eurooppaa edelleen yhdistävä ja taloutta voimakkaasti elvyttävä vaikutus, josta Suomen olisi mahdollista saada osansa. Valitettavasti kukaan ei tiedä, milloin sotatilanne olisi rauhoittumassa, ja mikä tulee olemaan sen lopputulema. 

Kotikaupunkimme Kouvola on lähes koko olemassaolonsa ajan vuodesta 2009 kamppaillut taloutensa kanssa ja tekee sitä tällä hetkellä vielä lujemmin kuin aiemmin. Aina silloin tällöin on heikkoon taloustilanteeseen etsitty syitä ja syyllisiä ja osoiteltu milloin mitäkin yhdistymisessä mukana ollutta kuntaa, lähinnä paperiteollisuuden rakennemuutoksen eniten koettelemia Anjalankoskea ja Kuusankoskea. Tämä on mielestäni paitsi turhaa myös erittäin valitettavaa, koska mitä yhtenäisempi Kouvola on, sitä vahvempi se myös on. On selvää, että elinkeino- ja väestörakenteeltaan erilaisilla kunnilla oli yhdistymisessä erilaiset lähtökohdat ja jokainen niistä toi yhdistymisessä mukanaan niin omat vahvuutensa kuin heikkoutensakin. Mielestäni Kouvolassa olisi paljon tärkeämpää tunnistaa ja tukea kaikkien kylien ja kaupunginosien ja niissä elävien ihmisten identiteettiä, vaikka hallinnollisesti olemmekin yksi kunta. Vahvan paikallisidentiteetin turvin on helpompi ymmärtää myös muiden alueiden omaleimaisuutta ja työskennellä yhteisen hyvän eteen. Kuusankoski-seura ja monet kyläyhdistykset tekevät tässä tärkeää työtä. Olisiko peräti niin, että vanhassa Kouvolassa, joka juuriltaan on yksi Valkealan kylistä, ei sen lyhyen historian vuoksi ole ehtinyt syntyä sellaista kylien ja kaupunginosien verkkoa kuin muualla, ja siksi niiden arvoa ja merkitystä ei ole täysin ymmärretty? Itse haluan pitää esillä kuusaalaisuuttani ja olen siitä ylpeä, mitenkään voikkaalaisia tai pilkanmaalaisia unohtamatta. Kaupunginvaltuutettuna koetan kuitenkin kehittää kaupunkiamme mahdollisimman tasapuolisesti ja ottaa huomioon myös taloudelliset reunaehdot, jotka palveluiden saatavuuteen vaikuttavat. 

Taloustilanteen korjaaminen on siis tälläkin hetkellä vahvasti Kouvolan agendalla. Hyvinvointialueiden aloittaminen tämän vuoden alussa vaikuttaa todella suuresti koko kuntatalouteen – ja myös Kouvolaan – verotulojen ja valtionosuuksien supistuessa alle puoleen totutusta. Kymsoten aikana rahoitus kulki kaupungin kassan kautta, vaikka vaikutusmahdollisuudet sen toimintaan osoittautuivat kovin vähäisiksi. Näin jälkikäteen on helppo todeta, että taloudellisessa mielessä Kymsoten perustaminen on ollut ehkä suurin yksittäinen virhe kaupunkimme vaiheissa. Kuntien kustannuksella tehtiin Kymenlaaksossa kallis muutos- ja yhdistämistyö, jonka nyt rahoittaa valtio sellaisilla hyvinvointialueilla, missä työ on vielä tekemättä. Toivottavaa on, että aikaisempi valmistelu näkyisi meille parempina palveluina, mutta kuulemani perusteella en ole sen suhteen erityisen luottavainen. Omakohtaista kokemusta minulla ei kylläkään ole. 

Aivan kuten valtionkin kohdalla olisi hienoa, jos Kouvolakin pystyisi piristämään taloustilannettaan kasvun avulla. Valitettavasti ennusteemme ei ole kovin hyvä, joten työtä sen eteen tulee tehdä lujasti. Venäjän kaupan ja yhteyksien hiipuminen ilmeisesti varsin pitkäksi aikaa vie pohjaa luontaisilta vahvuuksiltamme idän liikenteen porttina. Metsäteollisuuden näkymä ei edelleenkään ole vahvistumaan päin, joten ehkä katseet pitäisi kääntää meillä jo entuudestaan hyvin näkyvän elintarvike- ja turvallisuussektorin vahvistamiseen. Jospa tuore Nato-jäsenyytemme toisi meille jotakin konkreettista tullessaan, onhan Kouvola ja koko Kaakkois-Suomi vahvaa maanpuolustusaluetta. Vaikka suhteemme Etelä-Kymenlaaksoon ei aina ole kovin lämmin, kannattaisi meidän tukea myös sinne suunniteltuja akkuteollisuuden investointeja, jotka hyvinkin toisivat työpaikkoja myös meille sekä suoraan että välillisesti. 

Kuten aiemmin jo totesin, ovat yritysten näkymät heikkenemään päin ja sen lisäksi kohonnut korkotaso vähentää niiden investointihalukkuutta huomattavasti. Koronakriisin alkaessa ja rajoitusten ollessa pahimmillaan, monet yritykset selvisivät erilaisten tukien avulla sekä kustannuksia leikkaamalla ja jossakin määrin myös ottamalla lisää lainaa varsin maltillisilla koroilla luottaen tilanteen kohtuullisen nopeaan palautumiseen. Nyt tilanne näyttää kustannus- ja korkotason nousun myötä käyneen monessa tapauksessa ylivoimaiseksi, kun myös kuluttajat ovat tulleet varovaisemmiksi ja tuotteiden ja palveluiden kysyntä on jäänyt laimeaksi. Kaupan alalla paikallisten yritysten tilannetta heikentää myös verkkokaupan vahva kasvu osin koronakriisinkin vaikutuksesta. Ikävällä tavalla se näkyy kaupunkikuvassa tyhjenevinä liiketiloina ja myös vähenevänä paikallisena tarjontana. Kuusankoskelaisittain voi onneksi todeta, että kohtuullisen palvelutason asiointikeskuksena se toimii varsin hyvin, vaikka lähes kaikki valtion palvelut ovatkin siirtyneet verkkoon. 

Lyhyellä aikavälillä taloudellinen toimintaympäristö tuskin kääntyykään niin positiiviseksi, etteikö myös kaupungin tarvitse tehdä ikäviä säästö- ja leikkauspäätöksiä. Tätä kokonaisuutta valmistelee niin poliitikoista kuin virkamiehistäkin koostuva ohjausryhmä, jonka työn tulokset näkyvät tulevan budjetin valmistelussa. Nähtäväksi jää, minkälaisen vastaanoton esitykset aikanaan saavat kaupunginvaltuustossa, koska toistaiseksi valtuustoa ei ole mitenkään sitoutettu talouden korjaustavoitteisiin. On varmaa, että esitykset tulevat koskettamaan myös Kuusankoskella. Jo aiemmin on puheenaiheena ollut uimahallin kohtalo ja Naukioon suunnitellun yhtenäiskoulun toteuttaminen muutaman vuoden kuluessa tarkoittaa joidenkin pienempien koulujen sulkemista, mutta todennäköisesti jotain uuttakin on odotettavissa kuten tuo uusikoulu. Ehkä voisimme toivoa jotakin positiivistakin, kunhan se tapahtuisi kustannuksia lisäämättä. Terveyskeskuksen paluu keskustan läheisyyteen ei enää ole kaupungin käsissä, mutta toivottavaa se tietenkin olisi. Samoin olisi toivottavaa, että entinen kaupungintalo saisi uuden elämän, onhan se komea rakennus kylän keskeisellä paikalla. 

Hyvät kuulijat. Vaikka talouden osalta elämmekin monella tasolla epävarmoja aikoja, on näin keväällä kuitenkin syytä olla optimistinen ja nähdä se kaikki positiivinen mikä meillä ympärillämme on. Eipä ole sellaista Kymijokea ulkoilureitteineen joka paikassa tai liikunnan ja kulttuurin tapahtuma- ja harrastuspaikkoja kuten meillä vaikkapa Kuusankoski-talo ja Ruukin Pato Areena. Tätä kotiseututaloa unohtamatta. Paljon muitakin ylpeydenaiheita meillä on, ja jos kuusaalainen luonteenlaatu olisi toisenlainen, niin voisimme niistä muillekin kertoa. Näin Vapun kunniaksi haluan muistuttaa teitä kaikkia siitä, että paikkakunnan elinvoimaisuus kumpuaa alueen ihmisten aktiivisuudesta ja osallistumisesta. Vain siten voimme saada aikaan myönteistä kehitystä vahvistavan kierteen. Ollakseen olemassa ja toimiakseen aktiivisesti kaikki tapahtumat tarvitsevat kävijöitä, yritykset asiakkaita ja yhdistykset toimijoita. Jokainen meistä voi siten omalla panoksellaan edesauttaa Kuusankosken ja sitä kautta Kouvolan elinvoimaisuutta ja luoda edellytyksiä kotiseutumme entistä valoisammille tulevaisuuden näkymille.

Toivotan kaikille oikein hyvää Vappua, kevättä ja kesää, sekä positiivisia ajatuksia pitkälle eteenkinpäin.