Kettumäen kotiseututalo on Kuusankoskella Kettumäen rinteessä sijaitseva Lars Sonckin suunnittelema hirsitalo. Se on alkujaan rakennettu Pienten lasten kouluksi 1897 Kymintehtaalle jyrkän kallion reunalle ja tunnettiin lempinimellä Norjalaiskoulu tai Mäkikoulu. Rakennus siirrettiin 1957 Kettumäelle ja avattiin seuraavana vuonna yleisölle.
Kuusankoski-Seura ry on ylläpitänyt rakennusta ja siinä toimivaa museota vuodesta 1995. Talolla järjestetään lukuisia tapahtumia ja tila on avoinna matkailijoille ja museovieraille toukokuusta syyskuuhun. Talon suuri luokkahuone on vaihtuvien taide- ja kulttuurihistoriallisten näyttelyiden tila.
Lähistöllä on siirrettynä työläistaloja ja Kettumäen kansanpuisto. Lisää saavutettavasta Kotiseututalosta sivulla Yhteystiedot ja aukioloajat.
Kuusankosken kotiseututalo ja Lars Sonck
Suomalainen arkkitehti Lars Eliel Sonck syntyi Kälviällä 10.8.1870. Hänen isänsä pastori Knut Emil Sonck sai Ahvenanmaalta kirkkoherran viran 1878 ja perhe muutti sinne. Lars Sonck piti Ahvenanmaata kotiseutunaan loppuelämänsä ajan.
Lars Sonckin ura alkoi, kun hän 23-vuotiaana arkkitehtiopiskelijana osallistui Turun Mikaelinkirkon suunnittelukilpailuun, johon osallistui myös hänen opettajiaan, ja voitti sen. Hänen tunnetuimpia töitään ovat Turun Mikaelin kirkko (1894), Tampereen tuomiokirkko (1902–1907), Jean Sibeliuksen koti Ainola (1904) Järvenpäässä, tasavallan presidentin kesäasunto Kultaranta (1917) Naantalissa sekä Kallion (1912) ja Mikael Agricolan kirkko (1935) Helsingissä.
Kuusankoskelaisille Lars Sonckin on tehnyt tunnetuksi hänen 1897 Kymintehtaalle suunnittelemat pyöröhirsirakenteiset kansakoulut: Isokoulu eli Niinivaaran koulu ja ns. Mäkikoulu. Uusien tielinjauksien vuoksi Kymin Oy lahjoitti Mäkikoulun Kuusankosken kunnalle kotiseututaloksi ja se siirrettiin Kettumäen kansanpuistoon 1957.
Lars Sonck oli myös lahjakas asemakaava-arkkitehti. Hänen suunnitteluaan ovat mm. Helsingin Töölön (1899) ja Kulosaaren kaupunginosien (1907) asemakaavat sekä Maarianhaminan kaupungin asemakaava, laajennus ja muutos (1918).
Professori J. E. Siren on luonnehtinut Sonckin arkkitehtonista tuotantoa: ”Suomen rakennustaiteen ytimekäs dramaatikko, harmaan graniitin ja tervatun hirren verraton mestari.” Lars Sonck kuoli Helsingissä 14.3.1956.