Talon historiaa

Kansakoulusta kotiseututaloksi

Kymin Osakeyhtiön perustaja A. W. Wahren toi paikkakunnalle tehtaalaislasten kansakoulun. Kuusankoski Osakeyhtiölle ja Kymin Osakeyhtiölle palkattiin yhteinen opettaja jo vuonna 1880. Sitten tuli koulurakennusten vuoro. Vuonna 1897 rakennettiin kaksi komeaa, runsain puuleikkauskaiverruksin koristettua, pyöröhirsistä kansakoulurakennusta: ns. Mäki- eli Norjalaiskoulu sekä Iso- eli Niinivaaran koulu. Rakennukset suunnitteli kansainvälisestikin kuuluisa arkkitehti Lars Sonck. Mäkikoulu sijoitettiin Kymintehtaalle Öljymäen pohjoispuolelle, pystysuoran kalliokielekkeen päälle, minkä vuoksi sitä alettiin kutsua Mäki- tai Norjalaiskouluksi. Kuusankosken kirjan mukaan syynä tälle erikoislaatuiselle paikan valinnalle epäilemättä oli yhtiön toimitusjohtaja Dahlströmin oman huvilansa sijainti Mustallavuorella. Hän oli erityisen kiintynyt taloonsa ja sen jylhään paikkaan, joten hän valitsi koululle vastaavanlaisen.

Mäkikoulussa oli vain yksi luokkahuone, vaikka oppilaseteinen toimi pitkään toisena luokkana. Opettajalla oli kahden huoneen ja keittiön sekä erillisen eteisen ja avovilpolan käsittävä asunto. Oppilaat kulkivat koululuokkaansa oman eteisensä kautta – jos ajatellaan talon nykyistä sijaintipaikkaa, niin Kettumäen jyrkänteen puoleisesta ovesta.

Koulurakennus palveli opetusta yli viisikymmentä vuotta, mutta sitten tuli aika rakentaa moderneja kouluja suurille ikäluokille. 1950-luvun puolessa välissä tehdyt uudet tiejärjestelyt vaativat Öljymäen kalliotöyräällä, nykyisen Kyminkadun paikalla olleen Mäkikoulun alla olevan kallion louhimista ja koulu aiottiin purkaa. Kuusankosken kunnan kotiseutu- ja museolautakunnan silloinen puheenjohtaja, opetusneuvos Veikko Talvi ja muut kunnan kulttuurivaikuttajat alkoivat suunnitella talon siirtämistä tutunoloiselle paikalle Kettumäelle. Kymin Osakeyhtiö lahjoitti Mäkikoulun kunnalle kotiseututaloksi vuonna 1955.

Kunta maksoi ja hoiti kulttuurihistoriallisesti arvokkaan talon siirron ja uudelleen pystytyksen. Rakennuksen purku aloitettiin 24.9.1956 ja sen siirto Kettumäen Kansanpuistoon kotiseututaloksi aloitettiin välittömästi.  Talo siirrettiin Kettumäen kansanpuistoon 1956–1957. Ulkoisesti talo valmistui keskikesällä 1957, mutta sisätöitä päästiin tekemään vasta seuraavana vuonna hirsien laskeuduttua.

Rakennuksen sisustakysymyksissä asiantuntijana käytettiin kansallismuseon historiallisen osaston johtajaa, myöhemmin valtion arkeologi Nils Cleveä. Ensimmäisen kerran rakennus esiteltiin virallisesti uudella paikallaan 28.7.1957 valtakunnallisten kotiseutupäivien osanottajille. Professori Kustaa Vilkuna esitti kauppalalle erityisen tunnustuksen esimerkillisestä kulttuuriteosta. Sisustustöiden jälkeen se avattiin 14.9.1958.

Pelastettu talo on ns. kansallisromanttisen pyöröhirsiarkkitehtuuri -kauden merkkiteos, johon tuohon aikaan tutustui parhaimmillaan 5 000 kävijää vuodessa. Sonckin arkkitehtuuria tutkineiden mukaan kotiseututalo on parhaiten alkuperäisessä asussaan säilynyt rakennustyylinsä muistomerkki, vaikkei sitä yleisesti mainitakaan. Arkkitehtiopiskelijat eri puolilta maailmaa ovat käyneet tutustumassa talon hienoihin yksityiskohtiin. Talon piiput sekä koristeosia on kunnostettu vähän kerrallaan. Syksyllä 2013 uusittiin terassin lattia ja kevätkesällä 2014 keittiön ja terassin puoleisen sisäänkäynnin kaidehirsiä.

Kuusankoski-Seura ry
Arkkitehti Lars Sonckin piirtämä Mäkikoulu siirrettiin Kettumäelle Kotiseututaloksi v. 1957
Kuva: Timo Nyberg

Kuusankoski-Seura ry on toiminut kotiseututalolla vuosittain touko-syyskuussa vuodesta 1995 lähtien. Rakennuksen sisätilat on kunnostettu pienimuotoisten kotiseutuhenkisten tilaisuuksien pitoa varten ja vanha luokkahuone näyttelytilaksi. Kotiseututalolla oli aiemmin esillä opettaja Tobias Noreniuksen käyttämä matka-arkku, jossa oli kiertokoulun opetusvälineitä, mutta Kouvolan kaupungin museotoimi vei sen pois syksyllä 2012.  Nähtävillä on Kuusankosken kouluhistoriaa, Pauli Koskivuolteen tekemät pienoismallit kiertokoulusta ja Iitin Arvilan talon pihapiiristä sekä rekonstruktio Eino Kauppilan Pilkanmaan Kollinlahdelta vuonna 1977 löytämästä yli 5100 vuotta vanhasta reenjalaksesta.

Talossa järjestetään perinteisiä kesäjuhlia, näyttelyitä ja luentotilaisuuksia. Vappuaamuna järjestetään puhallinorkesterin tahdittama vappusoitto ja kesäkuussa juhannusaattojuhla. Lokakuussa on perinteinen kotiseutujuhla. Kesäisin Kuusankoski-Seura ry kutsuu kotiseututalolle taiteilijoita kuukausittain vaihtuvaan näyttelyyn.

Kuntauudistuksen jälkeen vuodesta 2009 lähtien kotiseututalon omistajana on ollut Kouvolan kaupunki. Kotiseututalolla tapahtuvasta toiminnasta vastaa Kuusankoski-Seura ry, joka palkkaa työllistämistuella kaksi henkilöä viideksi kesäkuukaudeksi pitämään taloa auki ja valvomaan näyttelyjä.

 

 

 

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *