Kettumäki

Kettumäki esiintyy kartoissa jo ainakin 1770-luvulla. Se oli vielä 1900-luvun alkupuoliskolta sotavuosiin asti Naukiossa asuneiden tehtaalaisten kotieläiminä pitämien lehmien kesälaidun, jossa lapset kävivät paimenessa. Sota-aikana äidit lapsineen juoksivat lakanat peitteinään Kunnanpellolta Kettumäen itäisen reunan kallionkoloihin sirpalesuojaan, kun Voikkaan siltaa pommitettiin. Vaurastumisen alettua Kettumäki oli lasten leikkien, hiihtolatujen ja hyppyrimäkien paikka sekä aikuisten marjastajien luvattu maa. Ulkoilun yleistyessä sinne tehtiin pururata, joka talvisin toimii valaistuna latuna. Kulttuurikin kiipesi Kettumäen länsirinteeseen. Sinne tuli tanssilava ja myöhemmin kesäteatteri, jotka purettiin 2000-luvun alussa. Lars Sonckin suunnittelema Pienten lasten koulu siirrettiin Kettumäelle kotiseututaloksi 1956–1957.