Kotiseututalo

Kuusankosken kotiseututalo on arkkitehti Lars Sonckin parhaiten säilynyt kansallisromanttinen pyöröhirsinen rakennus Suomessa.  Se valmistui alkuaan Pienten lasten kouluksi eli Kymintehtaan kansakoulutaloksi 1897 samanaikaisesti tätä kookkaamman Isonkoulun kanssa. Koulu sijoitettiin Kymintehtaalle pystysuoran kalliokielekkeen päälle, minkä vuoksi sitä alettiin kutsua Mäki- tai Norjalaiskouluksi.

1950-luvun puolessa välissä tehdyt uudet tiejärjestelyt vaativat koulun alla olevan kallion louhimista ja koulu aiottiin purkaa. Kuusankosken kunnan kotiseutu- ja museolautakunnan puheenjohtaja Veikko Talvi teki kunnalle ehdotuksen voisiko kunta pyytää Kymiyhtiötä lahjoittamaan rakennuksen kunnalle kotiseututaloksi. Kymiyhtiö lahjoitti talon Kuusankosken kunnalle vuonna 1955. Rakennuksen purku aloitettiin 24.9.1956 ja sen siirto Kettumäen Kansanpuistoon kotiseututaloksi aloitettiin välittömästi. Ulkoisesti talo valmistui keskikesällä 1957, mutta sisätöitä päästiin tekemään vasta seuraavana vuonna hirsien laskeuduttua. Kotiseututalon avajaisjuhlaa vietettiin 14.9.1958.

Kuusankoski-Seura ry on toiminut kotiseututalolla touko-syyskuun ajan vuodesta 1995 lähtien. Vappuaamuna järjestetään puhallinorkesterin tahdittama vappusoitto ja kesäkuussa juhannusaattojuhla, jossa mm. musisoi juhlan idean ”isä” Esa Kotilainen kumppaneineen. Lisäksi seura järjestää kotiseututalolla kesäisin viisi kuukausittain vaihtuvaa näyttelyä. Lokakuussa on perinteinen kotiseutujuhla. Aiemmin talolla oli pysyvä, pienimuotoinen Kuusankosken kaupunginmuseon näyttely, mutta Kouvolan museotoimi vei osan näyttelyesineistä pois syksyllä 2012. Nähtävillä on Kuusankosken kouluhistoriaa, Pauli Koskivuolteen tekemät pienoismallit kiertokoulusta ja Iitin Arvilan talon pihapiiristä sekä rekonstruktio Eino Kauppilan Pilkanmaan Kollinlahdelta vuonna 1977 löytämästä yli 5100 vuotta vanhasta reenjalaksesta.

Kuntauudistuksen jälkeen vuodesta 2009 lähtien kotiseututalon omistajana on ollut Kouvolan kaupunki. Kotiseututalolla tapahtuvasta toiminnasta vastaa Kuusankoski-Seura ry, joka palkkaa työllistämistuella kaksi henkilöä viideksi kesäkuukaudeksi pitämään taloa auki ja valvomaan näyttelyjä.

Voikkaalaisen Paavo Smedin vuonna 1997 kirjoittama juhlaruno Kotiseututalolle rakennuksen täyttäessä 100 vuotta

”Täällä minä elän,
seinäni nuortuvat jokaisesta näyttelystä,
jokaisesta juhlasta,
jokaisesta yksinäisestä ihmisestä
tai isomman joukon puheen sorinasta.
Pitkät räystäät ovat antaneet suojan
’puistojen pojille’, jaksoivat ramuta tänne.
Terveisiä vaan vaikka poltitte
kuistilta kalusteet.”
 
”Mutta näin on hyvä,
en pelkää talven hiljaisuutta.
Ympärillä oman heimoni elävät henget,
myrskyiltä suojaavat pehmeät latvat.
Naapurina omaa tarinaa viestivät
Asuntomuseon mökit.
Yhdessä kerromme tuleville menneistä.”
 
”Kuusikymmentä vuotta
Kyminpuolella kalliolla,
neljäkymmentä vuotta täällä.
Täällä olen nähnyt kaupungin kasvavan,
keskustan koko kuvan edessäni.
Kuin kulisseina taustaa hallitsevat vuoret,
pilviin peilaavat piippujen savut.
Kattojen yli pieni heijastus
Äiti-Kymen avarasta sylistä.”
 
 

 

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *