Kuusankoski-Seuran kotiseutukävelyllä 4.9. oli kaksi kohdetta. Ensin tutustuttiin entiseen kunnan-, kauppalan-, kaupungintaloon eli nykyiseen Tekniikka- ja Ympäristötaloon kaavoitusarkkitehti Hannu Purhon johdolla. Nelisenkymmentä kiinnostunutta kuunteli esitystä talon suunnitteluhistoriasta ja rakennusvaiheista.
Georg Jägerroosin suunnittelema, klassismia edustava silloinen Kuusankosken kunnantalo, myös Toimistotalona alkuaan tunnettu, valmistui nopeassa tahdissa vuonna 1931 – olihan rakentajina monia ammattimiehiä, joiden edellisinä rakennustyömaina olivat olleet Kuusankosken kirkko ja Kallion kirkko Helsingissä. Alkuaan kolmekerroksista taloa korotettiin ullakkotilalla 1960-luvulla ja laajennettiin lisärakennuksella 1976. Talossa on ollut valtuustosalin ja kanslia-/toimistotilojen lisäksi virkailijoiden, sairaanhoitajan ja puhelinasentajan asuntoja, kunnanlääkärin vastaanotto, kirjasto, museohuone ja Säästöpankki. Puutarhasuunnitelman laatineen Matti Sihvosen alkuperäisenä ajatuksena oli, että kansanpuistossa olisi kasvanut kaikki Suomessa menestyvät puulajit, mutta se ei toteutunut.
Talon sisääntulo ja juhlava valtuustosali ovat kaupungin ainoat asemakaavalla suojellut sisätilat. Valtuustosalin tummasävyinen sisustus on alkuperäinen. Seinällä oleva Kuusankosken kuntaa vuodelta 1930 esittävä karttafresco ja loisteputkista koostuvat kattokruunut on taiteilija Antti Salmenlinnan suunnittelemia. Myös käräjäsalina toiminut valtuustosali on upea kokonaisuus, jonka seiniltä voi kuulla nuijan napautuksia ja palavia puheita.
Kunnanpellon alueen historiaa
Tämän jälkeen siirryttiin ulos ja oppaaksi vaihtui Ulla Nikula, joka kertoi ja esitteli kuvin Kunnanpellon alueen historiaa. Vielä 1920-luvun alussa Maunukselan talonpoikaisen kyläyhteisön aikana Kunnanpellon paikalla oli enimmäkseen viljelysmaata. Nuori Kuusankosken kunta osti maa-alueen asutustarkoitukseen vuonna 1925, tontitti sen ja vuokrasi 35–50 vuoden vuokra-ajoilla pääosin tehtaan työläisille. 1920-luvun lopulla ja 1930-luvulla alettiin rakentaa hartiapankilla mansardi- tai harjakattoisia omakotitaloja, vain joissain erikoistöissä käytettiin ammattimiesten apua. Kunnanpelto oli Kuusaan ensimmäisiä omakotialueita kauniine pihoineen. Alueen tiet nimettiin vasta sotien jälkeen.
Kävelyreitti kulki entistä Kunnanpellontietä, nykyistä kevyen liikenteen väylää vanhalle osuuskaupalle ja Itäistä linjapuistoa takaisin. Matkan varrella Ulla kertoi mitä alueella on ollut kunkin kerrostalon kohdalla ja mitä muuta on purettu pois. Hyvä tietolähde on Kuusankoski-Seuran julkaisema perinnejulkaisu nro 19 Kultainen Kunnanpelto (2004).
Ensimmäinen kerrostalo rakennettiin vuonna 1964 ja nykyään alueen vanhoista omakotitaloista on vain muistoja jäljellä. Suurin osa kerrostaloista on rakennettu 1970–1976, kaksi uusinta As. Oy Kustaanraitti ja As. Oy Kustaanpuisto 2005. Neljällä kolmekerroksisella kerrostalolla on ”ilmansuuntanimet”: As. Oy Itäkara, Kaakkoiskara, Koilliskara ja Lounaiskara.
Liikerakennuksista on jäljellä enää vanha Osuuskauppa (1929). Kettumäen Palvelukeskuksen (1992/2002) paikalta on saanut väistyä kaksi taloa, joista toisessa on vuosien varrella toiminut mm. Sanamäen Liha- ja Ruokatavarakauppa, Leo Vilhusen Liha-, Maito- ja Sekatavaraliike sekä viimeisenä Aarne Pulkan Radioliike. Sen naapurissa, osulaa vastapäätä olleessa talossa ovat toimineet mm. Väinö Järvisen Kuusankosken Tuote ja Tarvike Oy, Heinonen & Laurikaisen sivuliike ”Pikku-Heinonen”, Leo Vilhusen kauppa ja Veikko Murokkeen ruokatavaraliike. Talon toisen pään viimeisenä vuokralaisena oli Kampaamo Kaarina. Liiketoimien jälkeen talossa toimi päiväkoti Sopu. Unohtaa ei myöskään sovi Taimi Seppälän ja tyttärensä Annelin pitämää Taide ja Paperi -liikettä As. Oy Kustaanraitin paikalta eikä Ahlgrénin Kustaan autokorjaamo–bensa-asema–autokoulua entisen Centrumin paikalta.
Itäisen ja Läntisen linjapuiston välissä on puisto – kuusaalaisten Esplanadi, joka on syntynyt yhtiön korkeajännitelinjan paikalle. Sen länsipuolella on ollut samanlaista idyllistä puutaloaluetta kuin itäpuolellakin, kunnes paikalle alkoi nousta 1970–1972 vielä itäistä puolta korkeampia, kuusikerroksisia ”harmaita elementtejä”. Kyllä monen mukana olleen mielestä silmä lepäsi ja herätti kaipuuta vanhaa omakotialuetta esittävissä kuvissa.
Keskellä kuvaa näkyy valkoinen uusi
Kuusankosken Osuusliike Naukujanmäeltä
eli Sairaalanmäeltä kuvattuna.
Kuvaaja Lauri Tollman 1930 tai 1931.
Kiitos Hannulle kaiken kattavasta esittelystä sekä kaikille mukana olleille läsnäolostanne ja kertomistanne muistoista!
Teksti Ulla Nikula
Kuvat Maija-Leena Nikula ja Ulla Maria Hoikkala
