Koski vs. koski

Elokuvissa ja kirjallisuudessa tunnetaan käsite ”vaihtoehtohistoria.” Kysymyksessä on ajatusleikki, jossa mietitään, millainen maailma olisi, jos jokin historian tapahtuma olisi jäänyt tapahtumatta tai mennyt toisin. Käytetyin esimerkki lienee, mitä olisi tapahtunut, jos Adolf Hitler olisi nuorena miehenä päässytin Wienissä taidekouluun opiskelemaan…

Reilun vuoden Kuusankoskella asuneena olen miettinyt usein, mikä tällä koskella meni pieleen, kun Kuusankoskea vertaa toiseen koskeen eli Tammerkoskeen, jonka rannalla olen asunut niinikään reilun vuoden elämässäni.

Ajatusleikki kulkee tarkasti näin:

Suomen hyvinvointivaltio rakennettiin koskien varteen, joista tunnetuimmat lienevät Kuusan- ja Tammerkoski. Tampereelle saapui suurkapitalisti Finnlayson, Kuusankoskelle Ahlman.  Molemmat perustivat tehtaat siihen, mistä saattoi jauhaa ilmaiseksi mekaanista voimaa ja sähköä. Molempien ympärille alkoi syntyä tehdaspaikkakunta.

Miksi toinen koskenvarsi on siis nykyisin vetovoimainen kaupunki, toinen unelias taantuvan teollisuuspaikkakunnan kaupunginosa?

Näkymä Pyhäjärveltä Tammerkosken kautta Näsijärvelle.
Kuusankosken ilmanäkymä: puistoa ja metsää.

 

Kun ryhdyin pohtimaan asiaa, jokainen historiasta jotakin tunteva pyysi minua katsomaan sadan vuoden taakse. Venäjän vallankumoukset katkaisivat kaupan Suomen ja Venäjän välillä. Tampere, tuo sen ajan Hannu Hanhi, jatkoi rahtikuljetuksia Kokemäenjokea pitkin kohti Eurooppaa.  Kuusankoskelta loppui sen sijaan paperin tarvitsijat, kun Pietariin tuli uusi komento.

Jos siis vaihtoehtohistorian mukaisesti Lenin olisi saatu 1900-luvun alussa tapettua, ja Venäjän vallankumous olisi kuihtunut, olisiko Kuusaa  täällä kaakossa yhtä suuri kasvukeskus kuin Tampere, ja Kouvola oma Pirkkalamme, joka kieltäytyi kuntaliitoksessa liittymästä Kuusaaseen?

Näissä mietteissä avaan Kuusankoski-Seuran Blogi-sivuston. Sivustolla kirjoittavat tulevaisuudessa ahkerat Seuran johtokunnan jäsenet. Tervetuloa ihmettelemään ajatuksenjuoksujamme! /Pasi Luhtaniemi