Kesäteatterin taikaa

Suomalainen kesäteatteri on kautta aikojen repinyt hupia viinasta, politiikasta ja rakkaudesta. Kuluneen talvikauden luulisi kirvoittaneen kirjoittajien ajatukset lentoon, sen verran kovaa ja korkealle keskustelu leiskui.

Vuosien saatossa suomalaisten kesäteatterikävijöiden kestosuosikkeja ovat olleet muun muassa Tankki täyteen, Aatamin puvussa ja vähän Eevankin sekä Reinikainen. Niin tänäkin kesänä. Tarjolla on myös paljon musiikkipainotteisia esityksiä ja julkkiksia Juha Vainosta Olavi Virtaan sekä menneiden aikojen muisteloita. Joitakin vuosia sitten Kuhmoisten kesäteatteri esitti Oulun teatterin vuoden 1987 kakkaepisodin innoittamana Raimo Suurosen käsikirjoittaman kolmannen Mooses-sarjan näytelmän ”Mooseksen pontikkapisnes”. Mooses keksi tehdä pontikkaa pikkulan alustan ehtymättömästä raaka-aineesta. Hyvin tuntui maistuvan pahaa-aavistamattomille ostajille – ja yleisö sai makoisat naurut.

Seniorit irrottelevat

Kuusankoskella (Kouvola) toimii Senioriteatteri Koskirentukat, joka valikoi ohjelmistoonsa pääsääntöisesti paikallisia aiheita – joko paikkakuntalaisten kirjoittamista perinnekirjoista tai kuten joitakin vuosia sitten esitetty ”Maidonhakumatka”, joka tehtiin työväenopiston muistoryhmän esineiden pohjalta.  ”Kapun käräjät” puolestaan kertoi Voikkaalla vaikuttaneesta Kapusta, joka piti ns. oikean tyyppisiä käräjiä opettaakseen voikkaalaisille oikeuskäytäntöjä.

Vahvasti paikallisuuteen nojasi myös kuluvan kesän esitys ”Tikapuut Myllykalliolle”, joka kertoi humoristisesti 1950-60-lukujen työläiskylän elämästä muutaman päivän ajan. Näytelmä pohjautui löyhästi Kuusankoski-Seura ry:n perinnejulkaisuun Myllykallio – kakaroiden kasvupaikka (2005).

Kiinnostavaksi Koskirentukat tekee se, että he käsikirjoittavat esityksensä näyttelijöistä koostuvana työryhmänä. Varsinaista käsikirjoitettua tekstiä ei ole vaan jokainen esitys ”improvisoidaan sillä porukalla joka on sillä hetkellä käytettävissä”, kertoo Koskirentukoita ohjaava Sirpa Niemi. Niinpä toimintavuosien aikana on mukaeltu hyvä joukko tekstejä kunkin esittäjän suuhun sopivaksi muokattuna.

Eija Vilminko, Aini Kortelainen, Hilkka Jämsä ja Tuulikki Sivén esityksen tauolla. Amerikan sisko Kerttu Järvinen on juuri tullut Amerikasta ja matkalaukutkin ovat vielä käsissä.

Senioriteatteri Koskirentukat on toiminut kymmenisen vuotta, ensin Kouvolan kansalaisopiston ohjelmassa ja sittemmin Kuusankosken Teatterin alaisuudessa. Näyttelijöinä on pieni porukka paikallisia eläkeläisiä, joista tuoreimmat ovat tulleet mukaan vasta hiljattain, ”koska ovat niin ujoja”. Kun heidän repliikkejään kuuntelee, ujoutta on vaikea uskoa.

”Senioreiden aika onkin irrotella kunnolla, emme ota ohjelmistoomme nyyhkytarinoita”, nauraa Sirpa Niemi. Eikä yleisökään kyynelehtinyt, päinvastoin. Esityksissä kiehtoo myös niiden puhdas murteinen kieli. Kuusaalaiseen murteeseen – ”kiäleen” – kun kuuluu ”ajaa murhan lutoil kumeil”.

Niemi on pitkän linjan teatterilainen – näytellyt jo n. 45 vuotta, josta osan aikaa ammattilaisena. Hän muistelee, että ensimmäinen rooli Kuusankosken Teatterissa oli Ruskea neitsyt, valgea neitsyt. Näyttelyjulisteen teki taiteilija Ulla Rantanen, jolla on parhaillaan näyttely Kouvolan Taidemuseossa Poikilossa.

Esityspaikat ovat vuosien varrella vaihdelleet tarjonnan mukaan. Esityspaikat pyritään tuomaan ihmisiä lähelle kauppakeskuksiin ja vaikka torille, jos niin on tarvis. Esityksiä on pidetty niin ostoskeskuksessa Kuusankosken keskustassa kuin Kuusankoskitalon ulkonäyttöllä Kymijoen rannassa.

Kettumäen kansanpuisto on erinomainen esityspaikka. Se on aiemmin toiminut työväen asuntomuseona, joten tämäntyyppiset esitykset istuvat aitoon miljööseen kuin nenä päähän.

Naapurissa toimii Kuusankosken Kotiseututalo, joka on Lars Sonckin arkkitehtuurin ainutlaatuinen ja kulttuurihistoriallisesti merkittävä kohde. Kotiseututalo on Kouvolan kaupungin omistama ja sitä ylläpitää Kuusankoski-Seura ry. Seuran perinnepiirit ovat kirjoittaneet parisenkymmentä perinnekirjaa, joista Koskirentukat on ammentanut materiaalia kesänäytelmiinsä. Vielä on muutamia jäljellä ja lisää syntyy koko ajan.

Rooleissa esiintyivät Jukka Junnola, Aini Kortelainen, Hilkka Jämsä, Helena Heino, Tuulikki Sivén ja Eija Vilminko. Musiikista vastasi Pauli Täyränen ja haitari.

Koskirentukoiden aiempia esityksiä ovat olleet myös:
Koskiklinikan aamu, Tarpeettomia ihmisiä, Aronpellon kaivolla, Löylynlyömät, Eihä sill nitää välii o, Markkinat 50-luvulla, Löysityötä tuukista viiraan, Ilo pintaa vaik syvän märkänis.

Jäämme mielenkiinnolla odottamaan ensi kesän 2019 esityksiä.