Kotiseutuyhdistyksen perustaminen

Kuusankosken työväenopiston Voikkaan osaston kotiseutupiiri kutsui 5.11.1975 kotiseututyöstä kiinnostuneita silloisia ja entisiä kuusankoskelaisia neuvonpitoon Kotiseututalolle kotiseutuyhdistyksen perustamiseksi paikkakunnalle.

Tähän keskustelutilaisuuteen kokoontui 22 henkilöä.  Useat osanottajat kannattivat yhdistyksen perustamista seuraavista syistä:

• kotiseutuyhdistys yhdistäisi voikkaalaiset, kuusankoskelaiset ja kymintehtaalaiset,
• se loisi kotiseutuhenkeä väestöön, joka melko suurelta osalta on muuttanut paikkakunnalle muualta,
• yhdistys toimisi perinnetiedon tallentajana ja elvyttäisi kotiseututyötä yhdessä kaupungin kotiseutu- ja museolautakunnan kanssa.
• Tärkeäksi koettiin myös se, että kotiseutuyhdistyksellä ehkä olisi mahdollisuuksia saada apurahoja toimintaansa – kaupungilla ei tätä mahdollisuutta ollut,
• kotiseutuaate kokoaisi erilaisia ihmisiä yhteen poliittiseen kantaan katsomatta.

Kotiseutuyhdistyksen perustamista valmistelevaan toimikuntaan valittiin puheenjohtajaksi ja kokoonkutsujaksi Eero Sandell, jäseniksi Tuula Typpö, Annikki Salmi, Maija Väkevä, Eva Tirronen, Asser Haimi, Åke Launikari, Veikko Talvi ja Martti Kalmari. Toimikunta kokoontui vain kerran ja valmisteli yhdistyksen perustamiseen liittyviä asioita perustamiskokoukseen, joka pidettiin 4.1.1976. Siihen osallistui 24 henkilöä.

Yleiskeskustelun pohjalta päätettiin yksimielisesti perustaa Kuusankoskelle kotiseutuyhdistys, jonka nimeksi tuli Kuusankoski-Seura ry.  Seuran johtokunnan puheenjohtajaksi valittiin Pertti Kajander, varapuheenjohtajaksi Alli-Inkeri Lassila ja jäseniksi Eila Taavila, Eeva Lintunen, Eva Tirronen, Åke Launikari, Martti Kalmari, Asser Haimi, Jaakko Nieminen ja Anssi Joutjärvi. Perustamissopimuksen allekirjoittajiksi valittiin Veikko Talvi, Pertti Kajander ja Alli-Inkeri Lassila.

Kuusankoski-Seuralle myönnettiin Suomen Kotiseutuliiton jäsenyys 16.6.1976 ja seura merkittiin yhdistysrekisteriin 22.7.1976. Taiteilija, heraldikko Reino Seppälä suunnitteli seuralle oman logon vuonna 1977 ja Kuusankosken kotiseutuviirin vuonna 2000.

Kuusankoski-Seura ry:n logon symboliikka fraktuurana liittyy yleisperinteeseen
ja modernein tehtaansavuin paikkakunnan omaleimaisuuteen suurteollisuuden kotipaikkana.

Kuusankoski-Seura ry:n tekemä kotiseututyö on aina ollut vapaaehtoisuuteen perustuvaa kansalaistoimintaa. Seuralle on ollut tyypillistä, että johtokunnan jäsenet ovat sitoutuneet kotiseututyöhön pitkäjänteisesti. Seuran historian aikana puheenjohtajia on ollut kahdeksan, heistä pisimpään toimi Leo Jumppanen kahdeksan vuoden ajan. Pertti Kajander, Eila Taavila ja Heikki Merivirta hoitivat puheenjohtajuutta kukin viisi vuotta.  Sihteerejä on ollut seitsemän – pisimpään toimineet Sirkka Vilenius ja Eero Sandell, kumpikin 11 vuotta. Seuran rahastonhoitajana pisimmän aikaa ovat toimineet Åke Launikari 11 vuotta ja Matti Wilenius vuodesta 1996.

Kettumäki ja Kotiseututalo ovat oivallisia paikkoja arjesta irtautumiseen. Aina voi löytää uusia, yllättäviä yksityiskohtia Kotiseututalon rakenteista tai terassilta avautuvasta laajasta näkymästä yli Kuusankosken keskustan.

Seuralle annettuja huomionosoituksia

Vuonna 2008 Kuusankosken kaupunki myönsi seuralle Kuusankoski-palkinnon ansiokkaasta työstä kotiseututietouden ylläpitäjänä ja edistäjänä.

Vuonna 2012 Kymin Osakeyhtiön 100-vuotissäätiö antoi 40-vuotisjuhlassaan seuralle merkittävän juhla-apurahan toiminnan tukemiseen.

Seuran perustajista lähtien johtokunta ja muut toimihenkilöt, perinnepiirien vetäjät ja muistelijat, julkaisujen kokoajat ja kirjoittajat, näyttelyiden järjestäjät, kotiseutukävelyillä mukana olleet, juhliin ja muihin tilaisuuksiin osallistuneet ovat yhdessä tehneet Kuusankoski-Seurasta sen, mitä se on tänään.

Kaikki tilaisuutemme ovat avoimia muillekin kuin seuran jäsenille. Tervetuloa mukaan!