Etsintäkuulutus koulumuistoista!

Kouvolassa on yksi ainutlaatuinen, ”maailman ainoa” rakennus, joka on harmittavan monelle käymätön paikka – Kuusankosken Kotiseututalo Kettumäen kupeessa, jyrkän rinteen reunalla. Kun rakennus valmistui 1897, arkkitehtiopiskelijat ympäri maailmaa kävivät ihmettelemässä ja ihailemassa sen jylhiä muotoja ja kareliaanisia koristeita.

Talon on suunnittellut kansainvälisestikin tunnettu arkkitehti Lars Sonck, jonka käden jälki näkyy edelleen muun muassa Sibeliuksen Ainolassa Järvenpäässä, Kallion kirkossa ja Eiran sairaalassa Helsingissä sekä Tasavallan Presidentin kesäasunnossa Kultarannassa Naantalissa.

Eipä huonossa seurassa ensinkään ole Kettumäen Kotiseututalo, joka on Sonckin parhaiten säilynyt pyöröhirsinen kansallisromanttinen rakennus.

Kymiyhtiö rakennutti kaksi samantyylistä pyöröhirsikoulu Kymintehtaalle. Nykyinen Kotiseututalo toimi ensin pienten lasten kouluna Kymintehtaalla, josta se siirrettiin tielinjausten alta Kettumäelle vuonna 1956. Toinen koulurakennus purettiin.

Kulttuurineuvos Eero Niinikoski toteaa puheessaan vuoden 2014 Sonckin salvos -seminaarissa näin:
”Rohkenen väittää, että tämän seminaarimme polttopisteenä olevaan hirsirakennukseen on täällä Kuusankoskella suhtauduttu kautta vuosikymmenien hieman ristiriitaisin tuntein. Se on alusta lähtien ollut jonkinlainen kummajainen, mitä osoittaa jo se, että kansa nimitti sitä pitkään norjalaiskouluksi, vaikkei sillä ollut mitään tekemistä Norjan kanssa. Joku harva tiesi, että talon on piirtänyt arkkitehti nimeltä Lars Sonck. Häntäkin pidettiin nimensä johdosta ulkomaalaisena, mitä osoitti tietysti se, että hän oli piirtänyt täysin vierastyylisen talon.
Kouluväki kutsui rakennusta Mäkikouluksi, mikä olikin jo paljon sopivampi ja suuhun sattuvampi nimitys tälle ylväälle hirsilinnalle.”

Eero Niinikoski kertoo edelleen:
”Molemmat koulurakennukset olivat alkuperäisessä käytössään noin puolen vuosisadan ajan, kunnes tehtaiden ja asutuksen kasvu sekä liikenteen vilkastuminen jättivät nämä arvorakennukset nykyajan puristukseen. Mäkikoulu toimi loppuvaiheessaan jonkinlaisena ”hätäapukouluna” ja kirjastona, kunnes v. 1953 todettiin, ettei se edes korjattuna olisi voinut täyttää uudistuneen koulujärjestyksen vaatimuksia. Lopulta koulu joutui purku-uhan alle, koska sen alla oleva kallio piti uuden tielinjauksen mukaan räjäyttää pois.”

Kotiseututalo toimi pitkään Kuusankosken Taideseuran näyttelytilana. Siellä järjestettiin myös erilaisia maalauskursseja seuran jäsenille. Kotiseututalo on edelleen ahkerassa näyttelykäytössä kesäisin, siellä järjestetään pienimuotoisia seminaareja ja tilaisuuksia sekä Kuusankoski-Seuran perinnejuhlia, kuten vappusoitto ja juhannusaaton juhla.

Opetusneuvos Veikko Talvea on kiittäminen siitä, että Kotiseututalo säilyi jälkipolville. ”Kotiseututalolla tulisi olemaan suuri merkitys seudun vastaisessa kulttuurielämässä ja jälkipolvet tulisivat olemaan kiitollisia siitä, että myös tällaisiin asioihin on Kuusankosken kunnassa osattu aikanaan kiinnittää huomiota.”

Siinäpä terveisiä myös tämän päivän kunnallisille päättäjille.

Koulumuistot talteen

Kotiseututalolla juhlittiin Lassen/Larsin päivän avoimia ovia 10.8. joka on myös Lars Sonckin syntymäpäivä. Vuonna 2020 Lars Sonckin syntymästä tulee siis kuluneeksi 150 vuotta. Lienee syytä valmistautua juhlavuoteen.

Yksi tapa kunnioittaa Kotiseututalon historiaa on koota koulumuistot yksiin kansiin. Muisteloita on kirjattu moniin seuran perinnekirjoihin, mutta kokonaisvaltainen teos puuttuu vielä.

Kotiseututalolle tulee aika ajoin kävijöitä, jotka ihmettelevät ja muistelevat omia kouluaikojaan rakennuksessa. ”Missähän mahtoikaan olla se opettajan pöytä?” Peräänkuulutamme siis Mäkikoulussa tai norjalaiskoulussa käyneitä ottamaan yhteyttä muistojensa ja kuviensa kanssa. Onko sinulla muistoja Mäkikoulun/norjalaiskoulun ajoilta? Millaista oli käydä koulua jylhien kattohirsien alla? Onko sinulla kuvia noilta ajoilta?

Ota yhteys sähköpostilla tiedottaja@kuusankoskiseura.fi.

Lasse Tommola lähetti kuvan koulun vihonviimeisestä kansakoululuokasta 2 A vuosilta 1952/1953. Opettajana oli Lea Karppela.