Kuusankosken kotiseututalo on arkkitehti Lars Sonckin parhaiten säilynyt kansallisromanttinen pyöröhirsinen rakennus Suomessa.  Se valmistui alkuaan Pienten lasten kouluksi eli Kymintehtaan kansakoulutaloksi 1897 samanaikaisesti tätä kookkaamman Isonkoulun kanssa. Koulu sijoitettiin Kymintehtaalle pystysuoran kalliokielekkeen päälle, minkä vuoksi sitä alettiin kutsua Mäki- tai Norjalaiskouluksi. 1950-luvun puolessa välissä tehdyt uudet tiejärjestelyt vaativat koulun alla olevan kallion louhimista ja koulu… [Lue lisää]

Kettumäki esiintyy kartoissa jo ainakin 1770-luvulla. Se oli vielä 1900-luvun alkupuoliskolta sotavuosiin asti Naukiossa asuneiden tehtaalaisten kotieläiminä pitämien lehmien kesälaidun, jossa lapset kävivät paimenessa. Sota-aikana äidit lapsineen juoksivat lakanat peitteinään Kunnanpellolta Kettumäen itäisen reunan kallionkoloihin sirpalesuojaan, kun Voikkaan siltaa pommitettiin. Vaurastumisen alettua Kettumäki oli lasten leikkien, hiihtolatujen ja hyppyrimäkien paikka sekä aikuisten marjastajien luvattu maa.… [Lue lisää]

Kulttuuriperinneseminaari Sonckin salvos – kulttuuriperinnettä jälkipolville  Kuusankoski-Seura ry ja Kymenlaakson kesäyliopisto järjestivät kulttuuriperinneseminaarin Sonckin salvos – kulttuuriperinnettä jälkipolville Kuusankoskitalon Voikkaa-salissa 3.4.2014 klo 12–16. Seminaarin tavoitteena oli pohtia kansallisromanttisten rakennusten kulttuurihistoriallista merkitystä ja arvoa. Se käsitteli Lars Sonckin arkkitehtuuria ja rakennetun kulttuuriympäristön säilyttämistä sekä toi esille Kuusankosken kotiseututalon merkityksen ainutlaatuisena ja harvinaisena esimerkkinä Lars Sonckin tuotannosta. Seminaarin puheenjohtajana toimi professori… [Lue lisää]