Kuusankosken kotiseututalo avaa ovensa juhannuksen jälkeen, keskiviikkona 24.6. Kesän avaus on samalla symbolisesti enemmänkin: uuden, vastuullisen museotoiminnan alku. Pidämme rakkaalla talollamme huolta, ettei kevään vitsaus – korona – pääse leviämään. Noudatamme ksän toiminnassamme Kettumäellä Opetus- ja kulttuuriministeriön 15.5. antamia ohjeita yleisötilaisuuksien pitäjille. Tutustu ohjeisiin klikkaamalla alla olevaa kuvaa.… [Klikkaa tästä artikkeliin]
Talon historiaa
Kouvolassa on yksi ainutlaatuinen, ”maailman ainoa” rakennus, joka on harmittavan monelle käymätön paikka – Kuusankosken Kotiseututalo Kettumäen kupeessa, jyrkän rinteen reunalla. Kun rakennus valmistui 1897, arkkitehtiopiskelijat ympäri maailmaa kävivät ihmettelemässä ja ihailemassa sen jylhiä muotoja ja kareliaanisia koristeita. Talon on suunnittellut kansainvälisestikin tunnettu arkkitehti Lars Sonck, jonka käden jälki näkyy… [Klikkaa tästä artikkeliin]
Kuusankosken Kotiseututalo on arkkitehti Lars Sonckin suunnittelema, parhaiten säilynyt kansallisromanttinen pyöröhirsinen rakennus Suomessa. Se valmistui alkuaan Pienten lasten kouluksi eli Kymintehtaan kansakoulutaloksi 1897 samanaikaisesti tätä kookkaamman Isonkoulun kanssa. Koulu sijoitettiin Kymintehtaalle pystysuoran kalliokielekkeen päälle, minkä vuoksi sitä alettiin kutsua Mäki- tai Norjalaiskouluksi. 1950-luvun puolessa välissä tehdyt uudet tiejärjestelyt vaativat koulun… [Klikkaa tästä artikkeliin]
Kettumäki esiintyy kartoissa jo ainakin 1770-luvulla. Se oli vielä 1900-luvun alkupuoliskolta sotavuosiin asti Naukiossa asuneiden tehtaalaisten kotieläiminä pitämien lehmien kesälaidun, jossa lapset kävivät paimenessa. Sota-aikana äidit lapsineen juoksivat lakanat peitteinään Kunnanpellolta Kettumäen itäisen reunan kallionkoloihin sirpalesuojaan, kun Voikkaan siltaa pommitettiin. Vaurastumisen alettua Kettumäki oli lasten leikkien, hiihtolatujen ja hyppyrimäkien paikka… [Klikkaa tästä artikkeliin]
Kulttuuriperinneseminaari Sonckin salvos – kulttuuriperinnettä jälkipolville Kuusankoski-Seura ry ja Kymenlaakson kesäyliopisto järjestivät kulttuuriperinneseminaarin Sonckin salvos – kulttuuriperinnettä jälkipolville Kuusankoskitalon Voikkaa-salissa 3.4.2014 klo 12–16. Seminaarin tavoitteena oli pohtia kansallisromanttisten rakennusten kulttuurihistoriallista merkitystä ja arvoa. Se käsitteli Lars Sonckin arkkitehtuuria ja rakennetun kulttuuriympäristön säilyttämistä sekä toi esille Kuusankosken kotiseututalon merkityksen ainutlaatuisena ja harvinaisena esimerkkinä Lars Sonckin… [Klikkaa tästä artikkeliin]
Suomalainen arkkitehti Lars Eliel Sonck syntyi Kälviällä 10.8.1870. Hänen isänsä pastori Knut Emil Sonck sai Ahvenanmaalta kirkkoherran viran 1878 ja perhe muutti sinne. Lars Sonck piti Ahvenanmaata kotiseutunaan loppuelämänsä ajan. Lars Sonckin ura alkoi, kun hän 23-vuotiaana arkkitehtiopiskelijana osallistui Turun Mikaelinkirkon suunnittelukilpailuun, johon osallistui myös hänen opettajiaan, ja voitti sen.… [Klikkaa tästä artikkeliin]
Kansakoulusta kotiseututaloksi Kymin Osakeyhtiön perustaja A. W. Wahren toi paikkakunnalle tehtaalaislasten kansakoulun. Kuusankoski Osakeyhtiölle ja Kymin Osakeyhtiölle palkattiin yhteinen opettaja jo vuonna 1880. Sitten tuli koulurakennusten vuoro. Vuonna 1897 rakennettiin kaksi komeaa, runsain puuleikkauskaiverruksin koristettua, pyöröhirsistä kansakoulurakennusta: ns. Mäki- eli Norjalaiskoulu sekä Iso- eli Niinivaaran koulu. Rakennukset suunnitteli kansainvälisestikin kuuluisa… [Klikkaa tästä artikkeliin]